#69 Varuste-esittely: Hensun varusteet

Lopultakin tämä jo kuukausia sitten kuvattu varuste-esittely pääsee julkaisuun asti! Kurkkaa Jeminan blogi tästä!

linkki

#68 Hetken mielijohteesta

Enää viikko koulun päättymiseen! Ihanaa, että lopultakin se aina niin kaukaiselta tuntuva kesäloma on kohta täällä! ♥

Postauksiin tulee kuitenkin heti loman alussa viikon tauko, kun itse suuntaan rippileirille tuonne kymmenen kilometrin päähän pöpelikköön. Jollen äkkiä saa jostain Namulle treenaajaa, saa hepat luultavasti sen viikon lomailla. Sitten onkin taas aikaa panostaa blogiin, treenaamiseen ja kisaamiseen!

Minulla on myös listattuna 23 erilaista erikoispostausta, joita ajattelin kesän aikana saada julkaisuun asti. Osa on jo toteutettuna ja osa vielä suunnitteluvaiheessa, mutta sieltä on tulossa kaikkea mielenkiintoista, mm. DIY-juttuja ja monenäköisiä videoita! Ja ideoita toki tulee kokoajan lisää! ;)

Nyt kuitenkin lauantain ratsastukseen. Iltasella olin menossa tekemään iltatallia, mutta sain kuitenkin päähäni lähteä nopeasti Namulla ratsastamaan. Harjasin salamavauhtia suurimmat pölyt pois, laitoin suitset tammalle päähän ja hyppäsin selkään. Hevonen oli vähän hämmentynyt ja meinasi kadota nopeasti alta, joten alkukäyntejä ei sen kummemmin kävelty.

Keräsin siis heti ohjat käteen ja aloin taivuttelemaan. Kuten aina, Namu oli ilman satulaa käynnissä hyvä. En oikein saanut sitä koottua, mutta rento ja kuuliainen se oli. Sen ravi oli paljon pomputtavamman tuntuista kuin aikoihin, ja pelkkä selässä pysyminen olikin työn ja tuskan takana. Tässä kohtaa aloin miettiä enemmän istuntaa, vähemmän ratsua, Se auttoikin Namun ahdistukseen, kun en väkisin yrittänyt saada sitä siistiin nippuun. Omaa työtä se kuitenkin vaikeutti, kun huomasin, että en kerta kaikkiaan osaa/pysty pitämään sitä painoa tasaisesti ja kylkiä yhtä pitkänä. Käynnissä se oli vielä ihan toteutettavissa, ravissa meinasin pudota sen takia..

Kun ravissa sain jotain järkeä omiin tekemisiini ajattelin nostaa laukan. Mutta ei se sitten ihan niin yksinkertaista ollutkaan. Minuun iski sellainen pelkotila, jollaista en hevosten kanssa ole kokenut vuosiin. En uskaltanut nostaa laukkaa. Painuin selässä kyyryyn, tarrasin harjasta kiinni ja yritin saada Namua nostamaan laukkaa. Eihän se nostanut, ei olisi varmaan kukaan tuntemistani hevosista tehnyt niin. Otin uudestaan rauhallisen ravin ja toistin saman. Tiesin, ettei laukassa ole mitään ihmeellistä ja tammani osaa käyttäytyä, mutta en rohjennut nostaa laukkaa kunnolla. Ja kun se sitten nousi en uskaltanut ylläpitää sitä.

Laukoista ei siis ole oikein mitään ajatusta. Laukkasin muutaman askeleen kumpaankin suuntaan, mutta siinä se. Itse laukkaaminen ei edes ollut paha, ei siinä mitään ongelmaa ollut. Mutta ne nostot. Nyt pitää kyllä tsempata ilman satulaakin ratsastamiseen, ja yleensäkin tehokkaaseen työskentelyyn, koska onhan tuollainen pelkääminen oman, tutun hevosen selässä jotain ihan ennen kuulumatonta. Ja kun olen useasti ennenkin työstämällä työstänyt sitä laukkaa, nostoja jne. ilman satulaa.. :D

Loppuratsastus meni ihan ok, vähän yritin siinä selvitellä mitä laukassa oli tapahtunut, mutta en oikein mitään syytä keksinyt. Pelko vain iski eikä suostunut jäämään taka-alalle.

Käykö teille joskus näin? Pelkäätte jotain ihan tyhmää ja vielä ihan ilman syytä? 

Heittäkää erikoispostausideoita!

#67 Koulutreeniä

Perjantaina ratsastimme Jeminan kanssa yhdessä koulua. Laiteltiin hepat rennosti kuntoon ja kuunneltiin jälleen aivan upeaa musiikkia lempilevyltäni. Malliesimerkin siitä voit kuunnella alta:

Ratsastuksen katkonaisuus kuvaamisen takia ei taaskaan ollut Namulle mikään paras ratkaisu, mutta se oli silti yllättävän hyvä ratsastaa ajoittain! Käynnissä se alkaa muistuttaa jo ihan hevosta, vaikka painuukin reippaasti kuolaimen alle tosi helposti. Kauaa en käyntityöskentelyä kuitenkaan tehnyt, koska Namulla oli aika lailla turhaa virtaa. Niinpä annoin sen ensin vähän laukkailla ja sitten aloitin uudestaan käynnin työstämisen.

Onko tässä nyt sitä ajatusta ylämäkeen? :D

Oli aivan ihana sää ratsastaa, lämmin ja aurinko paistoi. Minäkin ensimmäistä kertaa tänä vuonna ratsastin T-paidalla, tosin vähän vahingossa kun huppari jäi talliin. Eipä kuitenkaan tullut yhtään kylmä, mitä nyt muutenkin kipeä kurkku kipeni entisestään. Tällä kertaa ratsastuskuviakin löytyy paljon, kiitos Jempun! ♥

Käynnissä, kuten kuvista huomaa, Namu oli aika hyvä. Laukassakin siihen alkaa saada vähän kontrollia, vaikka se vielä hurjasti työtä vaatiikin. Ravi sen sijaan oli jotain aivan kamalaa. Namu meni taas siihen omaan kipitystilanteeseensa, jossa se jännittyy totaalisesti eikä halua vastaanottaa mitään apuja. Ensimmäisenä ratkaisuna heitin jalustimet pois, kun en osannut istua siinä harjoitusravissa muutenkaan. Se kummasti auttoi ja pääsin vähän ratsastamaan ravia, vaikkei siitä hyvää tullutkaan. Yleensä ravi on hevosilla helppo askellaji ratsastaa, Namulla se kuitenkin on ehdottomasti vaikein!

Näin otat jalustimet kaulalle! :D

Kun kyllästyin epätoivoiseen ravin ratsastamiseen siirryin uudestaan laukkaan. Vaikka se suurimmaksi osaksi menikin taas vähän tahdista keskusteluun, tuli muutama aika kivakin pätkä laukattua. Tämä kolmitahtinen askellaji on kuitenkin vielä tosi paljon heikompi kuin vaikka käynti, enkä oikein ole löytänyt vielä niitä parhaita nappuloita sen ratsastamiseen.

Ihmekös tuo jos hevonen ei ole tasapainossa! :D

Lopuksi tein vielä vähän käyntiä ja ravia, ja sitten ihan hikiseksi muuttunut tamma pääsi ansaitusti takaisin laitumelle. Ratsastuksesta jäi hyvä maku suuhun - kunnes näin kuvat. Tuo tuoli-istunta, tuo vinous! Kaksi asiaa, joista haluan eroon nyt heti enkä huomenna! Harmi, että niiden korjaaminen on vähän ja vähän enemmänkin pidempi projekti.. :/

Ja ettei nyt valitukseksi mene, koska siihenhän en halua sortua, tiedostan virheet liian hyvin muutenkin, niin onhan kuvissa hirmupaljon hyvääkin! Selässä ei ole notkoa kuin muutamassa lopun kuvassa, ja niissäkin takana on yksinkertaisesti lihaksien väsähtäminen. Jeminan huomautettua asiasta sain asian taas korjattua hienosti. Myös ranteet ovat aika suorina yms. Eli hyvääkin siis löytyy! Jemina ratsasti Hensulla todella hienosti, siitä lisää saatte lukea Jeminan blogista, jonne pääset tästä!

Kertokaas te miltä kuvat teidän silmäänne näyttävät! 

Haluatteko myös noita ei-niin-imartelevia kuvia, jos niitä löytyy? :D

#66 Venyy venyy!

Oona oli maanantaina ratsastustunnilla, joka sujuikin jälleen kerrassaan mainiosti. Alkukäyntien aikana pääsi ratsastaja vähän jumppailemaan kaikennäköisten venytysten muodossa - ja kotiläksyksikin tuli venyttelyä kun minäkin taivuin paremmin! Itse tosiaan olen ihan toivoton rautakanki, ja mielettömän laiska venyttelijä...

Sain Oonalta nimipäivälahjaksi aivan ihanan piirrustuksen! ♥

Alkukäyntien jälkeen aloitettiin sitten ulkoapujen etsiminen volttien ja pysähdysten avulla. Kun nämä sujuivat hyvin käynnissä alettiin samaa miettimään ravissa. Se oli tietysti vähän vaikeampaa, mutta ensimmäistä kertaa Oona keksi tehtävän itseasiassa olevan helpompi keventäen ja teki sitten niin. Ihan helpoksi ei siltikään mennyt ja vähän piti tehdä toistoja että saatiin tehtävä sujumaan. 

Välikäyntien jälkeen aloitettiin sitten palautella pohkeenväistöjä mieleen, ja eihän se heti alkuun oikein muistunut. Menin sitten neuvomaan ihan kädestä pitäen ja myös avustamaan liikkeessä aika reippaasti, mutta lopuksi saatiin muutama ihan siisti käyntiväistö. Tämähän toki on jo niin vaativa liike, ettei sitä voi vielä vaatia suoritettavaksi kovinkaan kummoisesti.