#298 Ilta(yö)kisat

Minulla on nyt kaikennäköisiä postaus- ja tietokonejuttuja ihan retuperällä, joten kirjoittelen postauksia nyt vähän sekavassa järjestyksessä. Kuukauden tavoitteetkin on tulossa, mutta ensin pitäisi keksiä sinne jotain kuvamateriaalia... Tämän postauksen aiheena on kuitenkin maanantaina käydyt estekisat Koskella. MT-team järjesti seuraottelun neljännen osakilpailun iltakisoina, joka näin viimeisiin luokkiin osallistuneella venyi pitkälle yön puolelle. Toisaalta, meiltä lähtö oli puoli kuudelta illalla, eli tällaiselle aamu-uniselle iltakukkujalle ihan täydelliset kisat :D

Kaikki kuvat 80cm radalta ja palkintojenjaosta © Niina S, kiitos!

Kisapaikalle ja takaisin pääsimme siis Reetan ja Laikun kyydissä, kiitos heille siitä! Kotona oli aikaa rauhassa pakkailla kaikki ja laittaa hevonen kuljetuskuntoon, ja kuvailinpa teille yhden videonkin siinä samassa. Kyydin saavuttua vain tavarat ja hevonen kyytiin (ei ihan niin helposti, mikä sitten olikaan syynä tällä kertaa) ja matkaan. Perillä olimme ajoissa ja odotteluaikaa ennen ensimmäistä radankävelyäkin jäi paljon. Ratsut onneksi seisoivat rauhallisesti trailerissa, joten mikäs siinä sitten odotellessa. Kun rataan pääsi tutustumaan en pitänyt sitä pahana ja suunnittelin uusintaankin vaikka mitä, mutta tällä kertaa en lopulta päässyt kääntämään ollenkaan.

Koska luokka oli suuri sai verkkaan pääsyäkin odotella, eikä verkkakaan ollut niin sujuva kuin olin toivonut. Parin suorituksen ajan verryttely oli aivan kokonaan pysähtynytkin erään ratsastajan putoamisen vuoksi, joten en saanut Namua katkonaisen hyppäämisen aikana toivotulla tavalla avuille.

Radalle lähdettiin alta juoksevalla hevosella ja heti ykköselle käytiin loppuun saakka keskustelua vauhdista. Seuraava linja meni ihan ok, vaikka kääntyminen sille tuottikin ongelmia. Ensin rautakankea ei saanut käännettyä ollenkaan ja sitten se yritti singota haluttuun suuntaan oikein vauhdilla. Nelonen, vitonen ja kutonen sujuivat sen kummemmitta, ainoastaan viidennelle paikka osui vähän lähelle. Perusradan viimeiselle sen sijaan oli vaikea pitkä lähestyminen, jossa jarruja sai taas hakemalla hakea.

Uusinnan alkaessa isompi vaihde silmään ja kaarteen linjalle sainkin ratsastettua todella kivasti ja sujuvasti. Linjan jälkeen vain oli tarkoitus kääntää, mutta kun tajusin tilaisuuden menneen jo ohi niin ei auttanut muu kuin palata vanhoihin tapoihin ja ratsastaa seuraavalle esteelle eteen. Kaksi viimeistä sujuivatkin ilman sen kummempia ongelmia ja lopputuloksena oli voittajaa kolme sekuntia hitaampi aika. Tällä kertaa se kuitenkin riitti viidennelle sijalle, mikä on pikkuponien joukossa edelleen aika kova suoritus ;) Palkintojenjaossa ei poni osannut kyllä käyttäytyä ollenkaan, ruusukkeen kyllä sai laittaa mutta kaikki odotteluaika käytettiin pystyyn hyppimiseen ja steppailuun.. Kunniakierros kuitenkin sujui taas heti paremmin, eli ihan malttamattomuudesta oli tällä kertaa kysymys

Ensimmäisen luokan jälkeen suunta oli heti toiseen radankävelyyn, joka paljasti myös metrin radan olevan sujuva ja helppo. Perusrata pyöri melkein koko ajan oikeaan kierrokseen, mutta muuten ei mitään ihmeellistä. Verryttelyyn ei ollut mitään kiirettä sillä tässäkin luokassa olin toiseksi viimeinen lähtijä ja verkassa minulla olikin sopivasti tilaa ja aikaa ottaa hyppyjä. Yksikään este ei kyllä metriä tainnut olla, mutta pikkuvikoja. Radalle päästessäni pyysin esteet vielä oikeaan korkeuteen, vaikka olisihan sitä noin kierroksilla käyvällä hevosella voinut vähän helpommankin radan hypätä.

Ykköselle tultiin jälleen aika vauhdilla ja lähelle kun taas kakkoselle ainoa paikka jonka näin oli lennättää kaukaa. Tämän jälkeen meno kuitenkin tasaantui ja pari seuraavaa estettä rullasivat mukavasti eteenpäin. Viidennelle meinasi taas laukka venähtää ja koko linja tultiin vähän käsijarru päällä jotta sain askeleen sopimaan. Myös sarjalle meinattiin tulla aivan liian lujaa, mutta sinnekin hyvällä hetkellä sain pari pidätettä menemään perille saakka. Seitsämännelle esteelle heppa pääsi valumaan liian aikaisin, joten hyppy tuli melko kaukaa ja vinosti, mutta onneksi on tuota ponnistusvoimaa ;) Perusradan viimeiselle sentään pääsi taas vain sujumaan.

Uusinnassa olin ajatellut vain puhdasta rataa, mutta kun niitä oli tullut jo vaikka millä mitalla niin kyllähän se kilpailuvietti vähän nosti päätään. Pari ensimmäistä tulikin ihan sujuvasti, vaikka kääntämisestä ei tälläkään kertaa oikein voi puhua. Linjalle paikka osui jälleen lähelle, mutta pohkeet vain kiinni niin kyllä pääsi seuraavallakin esteellä vain odottamaan. Viimeiselle esteelle annoinkin sitten rullata kaarteen läpi koko lähestymisen melko vapaasti, jolloin paikkakin oli sujuva. Sekunnin verran olimme sitten kakkoseksi jäänyttä nopeampia, eli suuntasimme uudelleen pomppimaan palkintojenjakoon hakemaan tällä kertaa sinivalkoista ruusuketta.

Vaikka hevonen ei todellakaan ollut siinä parhaassa mielentilassa kummankaan radan aikana ja radan ratsastamisen sijaan jouduin hyppäämään ns. yksittäisiä esteitä ilman rytmiä, niin silti kahteen tuplanollaan ja sijoitukseen ei oikein voi olla kuin tyytyväinen. Kisoista päästiin lähtemään aikaisintaan puoli yhdentoista aikaan ja meillä perillä oltiin puolen yön tuntumassa. Kaiken tekemisen jälkeen kello olikin jo kiirehtinyt sinne kahteen, eli aika yökisoiksi meni ;)

linkki

© Jemina