perjantai 30. joulukuuta 2016

#306 Kisakausi 2016

Vau! Siinäpä sana, joka kuvaa hyvin taakse jäänyttä kisakautta. Emme tainneet käydä koko vuonna kuin muutamassa valmennuksessa (asia, josta ei kyllä pitäisi olla ylpeä), mutta silti saimme tasomme nostettua ja melko hyvin vakiinnutettua metriin. Koulupuolella ei startteja tänä vuonna tullut ensimmäistäkään, mikä on vähemmän kuin ikinä, mutta siihen on kuitenkin muuten panostettu aikaisempaa enemmän.


Tämä vuosi oli myös menestyksekkäämpi kuin vuosi 2015, vaikka silloinkin kisasimme hyvillä tuloksilla. Taso pysyi kuitenkin silloin koko kauden samana, eikä merkittäviä sijoituksia tullut seuran estemestaruutta enempää. Tänä vuonna sen sijaan nousimme alueluokkiin saavuttaen jopa sijoituksen melko isossa luokassa, jossa oli paljon hyviä suorituksia.

© Jannika Laaksonen
Kautemme polkaistiin käyntiin maaliskuun lopulla "kotikisoissa" Somerolla. Ensimmäinen luokka taisi korkeudeltaan olla 60cm, eli ihan pohjalta aloitettiin. Ihan hirveältähän tuo ratsastus näyttää, mutta oletettavastikin voitto luokasta napsahti. 80cm luokassa unohdinkin sitten itse radan, mutta Namu kyllä hyppäsi pienempää luokkaa paremmin. Postaukseen

© Seidi Siimes
Seuraavatkin kilpailut olivat Somerolla, ja melko voitokkaasti jatkoimme hyppäämistä täälläkin. Ensimmäisenä luokkana hyppäsimme 80cm, jonka ratsastin näin jälkikäteen katsottuna melko rumasti, mutta kuitenkin ihan näppärästi kun ponien joukossa sijoituttiin. Seuraavassa luokassa ratsastin itse jo hieman paremmin, vaikka tyhmiä virheitä tein edelleen. Tästäkin luokasta nappasimme kuitenkin ruusukkeen. Postaukseen


Seuraavat kilpailut olivatkin sitten Paimiossa, jonne menimme samalla kyydillä toisen ratsukon kanssa. Kuvasin päivästä kivan videon, josta selviääkin hyvin fiilikset. Tuohon aikaan ensimmäinen rata oli parhaimpiamme, mutta myöhemmin kaudella teimme aina vain parempia ja parempia ratoja. Täältäkin mukaan lähti yksi ruusuke, sillä isommassa luokassa karkasi hieman mopo käsistä. Olin tänne jo harkinnut metriä, mutta onneksi en vielä ahnehtinut sitä. Postaukseen


Sitten hyppäsimmekin aivan vieraan lajin pariin, kun kävin pyöräyttämässä Namun Kisamatkalla Championin mätsärikehässä. Sieltä mukaan lähtikin ihan kiva arvostelu, punainen ruusuke sekä hevosen käytökseen tyytyväinen omistaja. Harmi, etteivät säät oikein halunneet meitä tälläkään kertaa suosia, sillä punaisten kehässä vesisateessa ei ravaaminen enää hienohelmaamme kiinnostanut. Postaukseen


Heti mätsäreitä seuraavana päivänä kilpailtiinkin jälleen esteratsastuksen parissa Loimaalla. Maneesi oli meille melko ahdas, mutta niin vain teimme elämämme uusinnan harmillisella viimeisen esteen pudotuksella 80cm luokassa, ja hyppäsimme voittoon elämämme ensimmäisessä metrissä. Namu pääsi myös vähän matkaamaan ympäri maailmaa ja järkyttämään mummoni naapureita päivän aikana. Postaukseen


Seuraavaksi kisattiinkin Koskella, missä jälleen kahmimme ruusukkeita itsellemme. 80cm luokka ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan, mutta tuo eläin on niin nopea pitkilläkin teillä, että tällä kertaa se riitti viidenteen sijaan. Toisena luokkana hypättiin metri, jossa sai jo hieman kilpailla. Vaan voittopa sieltä napsahti, jolloin pääsimme päivän aikana peräti kahdesti possuilemaan palkintojen jakoon. Postaukseen

© Henni-Leena Helenius
Ensimmäiset aluekilpailumme hyppäsimme Salossa, tosin niissä ei kyllä kehumista ollut. Molemmista luokista tuloksena oli hylkääminen, sillä ratsastin itse todella huonosti ja epäilen Namunkin olleen jostain kipeä, koska hyppääminen ei tuntunut maittavan silloinkaan, kun ratsastin itse verryttelyssä paremmin. Suurin osa esteistä, joista pääsimme yli, meni kuitenkin ihan kivasti. Postaukseen

© Niina Suomela
Tästä lannistumatta ilmoittauduin pian uusiin kisoihin Koskelle, mutta kun samalla tasolla ei siellä mennyt yhtään paremmin, oli aika hieman katsoa peiliin. Ensimmäinen luokka 80cm (jonka pitäisi olla meille helppo ja vaivaton) tuotti jo ongelmia, mutta sain puskettua hevosen perusradan maaliin saakka. Metristä sitten nappasimmekin yhden hylkäyksen lisää... 


Hieman varovasti ilmouttauduin Ypäjän Kisaviikolle kolmelle päivälle, jokaisena vain yhteen luokkaan. Kaksi ensimmäistä päivää hyppäsin seuratason 80cm, ja viimeisenä uskaltauduin jo alueluokkaan. Hevonen tuntui joka päivä hyvältä ja pari ruusukettakin saimme taas, joten aloimme olla back in business! 

Seuraavaksi kilpailtiin Somerolla seuramestaruuksista, joten ensimmäinen luokka oli pienen pieni 70cm. Sieltä nappasimme hiuksen hienolla erolla voiton, jolloin sain nimiini seuran juniorimestaruuden neljättä (!!) vuotta peräkkäin. Hyppäsimme myös metrin, jonka tuloksena oli uusinnasta yksi puomi alas. Varsin hyvä suoritus hevoselta, jonka kaviosta seuraavana päivänä löytyi paise...


Namu saikkuilikin sitten hyvän tovin paiseensa takia, joten pariin seuraaviin kisoihin raahasin mukanani Taavin. Poika yllätti Loimaalla aivan joka ikisen hyppäämällä 50cm luokassa voittoon (aika ratkaisi). 70cm oli kuitenkin oletettavasti aivan liikaa vaadittu häneltä, mutta sehän nyt oli etukäteenkin tiedossa ilman treeniä tai edes kuntoa.


Taavi löysi itsensä hyppäämästä myös Koskelta, jossa menimme aivan pienet ristikko ja 50cm luokat. Vaikka en edes oikein ehtinyt verryttelemään (en näköjään enää osaa varautua olemaan radalla melkein heti kisojen alettua..) oli tuloksena molemmista luokista ruusukkeet. Kunniallinen lopetus vanhan herran kilpauralle (toivottavasti, Namu on hyvä ja pitää itsensä kunnossa!)


Kauden päätöskisat pääsin ratsastamaan jälleen Namulla. Ypäjä Movember Showssa hyppäsin pitkän mietinnän jälkeen pelkästään metrin, joka tällä kertaa osoittautui oikein nappivalinnaksi. Namu oli aivan mielettömän hyvä ratsastaa ja tasaisen radan jälkeen tuntui melkein siltä, kun olisin voinut hypätä 110cm heti perään. Kirsikkana kakun päällä sijoitumme viidenneksi luokassa, eli ensimmäinen aluesijoitus Namulla on sitten sekin napattu. Täydellisempää kauden lopetusta ei voisikaan toivoa! Postaukseen

© Henni-Leena Helenius
Sellainen kausi siis minulla, vaadittaisiin paljon jotta seuraava olisi vielä parempi, mutta toivotaan tietysti niin! Melko kivan pituisen kauden tuloksena oli siis 24 (+1) starttia, joista 14 (+1) ruusuketta. Ensimmäisiä sijoja oli kaikkiaan 7. Minä niin tykkään laskeskella prosentteja, niin sijoitusprosenttini tällä kaudella oli lähemmäs 60%, ja voittoprosenttikin melkein 30%! Aika paljon!

10 kommenttia:

  1. Vau noita voittoja! Teillä on kyllä mennyt hyvin! Onnea kisakauteen 2017!

    VastaaPoista
  2. Kivasti teillä on mennyt. Ootte hyvä pari Namun kanssa.

    VastaaPoista
  3. Teillöhän on menny hyvin. Onnea kisakauteen 2017. Hyvää uutta vuotta myös sinulle:)

    VastaaPoista
  4. Voitko tehdä sellaisen videon jossa kerrot hevoset teidän tallissa kautta aikojen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittelen siitä mielummin joskus postauksen, tosin se vaatii kyllä materiaalien kaivelemista :D

      Poista