#36 Oonan puomitunti

Keskiviikkona Jemina kävi ratsastamassa Hensulla, samoin perjantaina. Siitä voit lukea Jeminan blogista. Torstaina en käynyt ollenkaan Somerolla ratsastamassa Namulla. Sen sijaan pidin Oonalle hänen viikottaisen ratsastustuntinsa, ja koska ilma oli inhottava ajattelin, että voisi olla kiva mennä puomeja eikä ottaa mitään hirmu hankalaa uutta tehtävää. Mielikuvitukseni puomitehtävien kanssa oli kyllä vähintään kuussa vierailulla, joten otin netistä mallia tehtäviini. Oonan kävellessä alkukäyntejä ja verrytellessä itsenäisesti pysähdysten ja volttien avulla rakentelin sitten muutaman tehtävän kentälle. Aloimme käynnissä työstämään tehtäviä yksi kerrallaan, välillä jopa itse demonstroin tehtäviä hyppimällä niitä läpi :D

Ponin ilme :'D

Ensimmäiseksi piti vain päästä yksittäisten puomien yli ja sitten alkaa käännellä vähän enemmän. Oonalla oli välillä tehtävät vähän sekaisin, mutta itse ratsastus oikeastaan sujui aika hienosti. Muutaman kerran piti muistuttaa, ettei ponin päätä ole tarkoitus kääntää kylkeen saakka vaan kääntää ulkopohkeella, sekä tietysti muita huomautuksia, mutta pääasiassa Oona ratsasti aika hyvin. Hensukaan ei sentään alkanut kiellellä puomeja, kuten sillä on ollut tapana aina silloin tällöin :'D

Sitten harjoiteltiin täsmällistä pysähdystä neliön sisään, ja sen jälkeen vähän lisää tarkkaa ohjaamista ja tiukkoja käännöksiä. Tämä kaikki tällä kertaa käynnissä, koska Oona ei halunnut tällä viikolla ollenkaan ravata. Sinänsä hassua, kun ravi kuitenkin sujuu todella hienosti kokemukseen nähden. Tässä vaiheessa olin niinkin ilkeä, että laitoin ohjat ponin kaulan alta ristiin, eli Oonan oli pakko miettiä miten hevosta kääntää, ja näin ollen alkoi automaattisesti enemmän kääntää sillä ulkopohkeella. Kun puomitehtävä meni ohjat ristissä kerran läpi olin kuitenkin niin kiltti, että suoristin ne takaisin.

Seuraavana vuorossa oli pysähdysharjoitus, jonka perään piti vielä peruuttaa. Ensimmäisellä kerralla Hensulla ei ollut aikomustakaan peruuttaa, mutta kun se suostui tehtävään alkoi peruutukset sujua oikein hienosti - jopa sen puomin yli vaikkei ponilla sellaista ole harjoiteltukaan. Lopuksi muokkailin puomeja vielä oikein kunnolla ja laitoin putkeen vähän enemmänkin käyntipuomeja. Ohjaavien puomien avulla ratsukko selvitti ne suoraan ja keskeltä. ja kiemurtelutkin sujuivat ihan hyvin vaikka Hensua alkoikin vähän välillä epäilyttää selviytyykö sellaisista tehtävistä ollenkaan :D

Illalla minulle iski hirveä koulufiilis, joten suitsin Hensun ja hyppäsin sen loimen päälle ratsastelemaan. Poni oli todella miellyttävä ratsastaa. Se taipui ja antoi niskasta oikeasti periksi, vaikka yleensä se jääkin niskasta jännittämään vaikka muuten myötääkin. Sain pitkästä pitkästä aikaa, jos koskaan olen saanutkaan, takajalkoihin kontrollia ja niitä ratsastettua alle, jonka seurauksena tottakai poni alkoi työskennellä rehellisesti. Käynti ja ravi oli todella siistiä, ja laukkaympyrätkin sujuivat mukavasti.

Minun ei kyllä pitänyt Henulla enää pahemmin laukkailla, mutta koska se ei nyt ole ollenkaan oireillut uskallan rasittaa sitä hieman lisää. Se siis sisältää muutamat laukkaympyrät per päivä, vaikka eihän ponilla ikinä ole kuitenkaan joka päivä töitä. Lopuksi ratsastin vielä hetken puomeja, ja käynnissä ne sujuivatkin ihan kivasti. Ravissa käyntivälit eivät oikein toimineet, mutta hienosti poni yritti siitäkin selvitä. Ratsastuksesta jäi ihan supermahtava fiilis, kyllä multa sentään löytyy se kouluhevonenkin ;)

linkki

#35 Toisintoratsastus

Keskiviikkona kävin myöskin ratsastamassa Namulla. Helenalla pyöri koko illan tunnit maneesissa, mutta koska ei pahemmin sadellut ratsastin kentällä, jossa pystyi ihan hyvin menemään. On se kumma, kun heti kun on maneesi käytössä huomaan itsestänikin, että ulkona ratsastamisesta tulee vastenmielistä touhua. Eihän se oikeasti ole ollenkaan hassumpaa, ihmiset vain tuppaavat olemaan niin vaativia.. ;)

Heti tallille tultuani sain kaverikseni Alisian, yhden yksärin omistajan aivan ihanan tyttären. Yhdessä sitten kannettiin autosta Namulle lisää heinäpaaleja ja sitten harjattiin tammaa. Aika pian tyttö sai kinuttua puhelimeni itselleen, ja loppuaika meni sitten Alisian osalta pelaamiseen. Minä laitoin Namun kuntoon ja kun olin valmis menin ratsastamaan. Koko ratsastus oli rakenteeltaan hyvin samanlainen kuin tiistaina. Ensin käynnissä varmistin, että hevonen oikeasti odottaa minua eikä yhtään luikertele alta pois. Kestikin aikansa, ennen kuin Namu suostui kävelemään rauhassa. Nyt siis tosiaan on tarkoitus ratsastaa hevosta alitemmossa niin kauan että se suostuu kuuntelemaan oikeasti.

Tein myös muutamia yksittäisiä voltteja ja keskityin aina kierroksen verran johonkin istunnan seikkaan: omaan suoruuteeni, käsiini, pohkeisiini, vatsalihaksiini tai ylävartalooni. Tämä osoittautuikin aika toimivaksi kikaksi ja tuli kaikkia käytyä enemmän läpi. Ravia tein myös jonkin verran, mutta siirtymiset jätin tällä kertaa pois. Sen sijaan nyt mukaan pääsi myös muutama kierros ympyrällä laukkaa. Namu yllätti siinä todella, onneksi vieläpä positiivisesti. Pidätteet menivät yllättävän kivuttomasti läpi, vaikkei istunnalla kyllä niinkään. Laukka oli myös suurimmaksi osaksi ihan rauhallista.

Vaikka Namu jälleen koko ratsastuksen ajan olikin ihan väärinpäin niin piru vie, sehän kuunteli ja malttoi! Tätä tällaista treeniä ihan varmasti jatketaan sitten kotonakin, sillä uskon, että tämä on se tapa jolla vielä joku päivä tuo hevonen tajuaa jotain kouluratsastuksesta. Jonskin tunti oli meille kyllä aikalailla korvaamaton, sillä siitä sain niin paljon kaikkea hyödyllistä irti. Pidetään se esteratsastus sitten eri juttuna, nimittäin silloin saa sitten mennä kovaa (vaikka eipä siitä haittaa olisi jos hepo silti pidätteitä kuuntelisi ;))

Huomasithan, että tässä vasta julkaistiin myös postaus Jonskin tunnista!

#34 Oivalluksia

Maanantain Jonskin tunti tosiaan siirtyi tiistaille, mutta ehkä lepopäivä sitä ennen oli kummallekin paikallaan. Tai minulle ainakin! :D

Hoidan Namun Somerolla aina vapaana karsinassa,
koska se on niin kaikkein rauhallisin.

Tunnille odotukset olivat jotain aivan muuta, mutta tällainen työskentely oikeasti oli juuri paikallaan nyt lopultakin. Olen päästänyt itseni helpolla jo pitkään menemällä siitä mistä aita on matalin, eli antamalla Namun juosta alta melkoisen helposti. Nyt koko tunti menikin istunnalle herkistelyyn pääty-ympyrällä käynnissä ja ravissa, sekä tietysti istuntani korjailuun.

Oli mukava kuulla, että pohkeeni ovat jo paljon paremmin kiinni kyljissä kuin kuukausi sitten, mutta vielä on parannettavaakin. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota siihen, että istun kunnolla myös vasemman istuinluun päälle enkä anna vasemman jalan halvaantua vaan otan sen käyttöön siinä missä oikeankin. Annan helposti sisäkylkeni painua ruttuun, joten tätä pitäisi muistaa korjailla rutistelemalla ulkokylkeä välillä kasaan. Lisäksi on vielä se iänikuinen käsi ja sen herkkyys. Olen nyt omasta mielestäni kivasti skarpannut käden kantamisessa, mutta kova se on kyllä edelleen. Ulkokäsi tykkää myös nousta liian ylös, ja molemmista ohjista jää se veto päälle. Myötääminen täytyy kyllä opetella tavaksi heti ensitilassa! Siinä oikeastaan oli suurimmat korjailtavat asiat tälle kertaa, mutta käytiinhän me uudelleen läpi ihan kaikki pidätteistä kevennyksen kautta hevosen kääntämiseen saakka.

"Rapistelitko sä KAUROJA?!"

Alkuun tuntui ihan todella typerältä palata tällaisiin asioihin. "Harjoittelin näitä silloin 5-6 vuotta sitten, eikö se riitä?!" Nopeasti kuitenkin putosin takaisin maan pinnalle tajutessani, että teen aika montaa asiaa näissäkin jutuissa väärin. Olisi ihan super hyödyllistä tehdä näitä valvovan silmän alla useammin kuin sen viiden vuoden välein ihan perusteista alkaen, mutta nyt kyllä alan Namulla treenaamaan enemmänkin. Sitä kun ei oikeastaan kukaan ole päässyt pilaamaan (paitsi minä tietenkin, mutta omia virheitään voi korjailla kun ne tiedostaa!) joten se ei ole vielä mitenkään menetetty tapaus.

Minkäs sille voi jos on pieni ahne hevonen :'D

Jonski tosiaan käski saman tien laittaa Namulle gramaanit. Gramaanit! Minä olen joka kerta niiden kanssa ihan solmussa, ja olen oikeastaan niitä vastaankin. Tästä päästäänkin aiheeseen, josta vielä joskus kirjoitan: kyseenalaistaminen. Siitä kuitenkin lisää myöhemmin. Ensin tehtiin käyntiä ympyrällä ja aina kun Namu kiihdytti käyntiä (ja etenkin alussa se pääsi vähän väliä ravillekin) otettiin pidäte alavatsalihaksilla. Alkuun olin ihan hukassa, miten saan sellaiset lihakset edes käyttööni. En meinannut millään saada tuommoisiin lihaksiin tuntumaa, kun käytössä on tarkoituksella ollut vain nuo ylävatsalihakset, vai mitä ovatkaan :D

Gramaanit o_o

Pikkuhiljaa alkoi Namu herkistyä istunnalle ja päästiin menemään ympyrällä sellaista hidasta kevyttä mummoravia. Alkuun hommasta ei meinannut tulla mitään, mutta kun taas löysin uuden rytmin alkoi sujua vähän paremmin. Tässä vaiheessa tuntui jo ihan ratsastukselta, ja olisin vaikka voinut lopettaa. Sen verran voimat olivat siinä kohtaa jo loppu.

Kun käynti ja ravi sujuivat aloimme työstämään ravi-käynti-ravi siirtymisiä. Se oli yllättävän monimutkaista istunnalla, vaikka minäkin sentään olen jo vuosia käyttänyt istuntaa tehostamassa ohjan pidätettä. Vika onkin siinä, että homman pitäisi olla toisin päin: ohjan pidäte tukemassa istuntaa. Tämäkin kuitenkin alkoi sujua pikkuhiljaa paremmin, ja tunnin viimeiseksi tehtäväksi muodostuikin muutamat pienemmät voltit. Kääntämisessä piti muistaa ulkopohje (ja ulko-ohjan tuki!), sekä rintakehän kääntäminen menosuuntaan. Kuulostaa hassulta, mutta se toimi ja vaikka kääntäminen ei vielä mitään helppoa ollutkaan, niin senkin jujun tajusin.

Pitäisi ihan tosissaan raahata se järkkäri talliin mukaan.
Nämä puhelinkuvat ottavat jo minuakin aivoon laadullisesti :I

Tunnin jälkeen Namulla ei edes ollut juuri lämmin, mutta minä olin kyllä ihan sulamispisteessä. Silti jäi ihan mielettömän hyvä fiilis ja paljon mietittävää ja treenattavaa kotiin viemiseksi.
Minun piti tähän kirjoittaa vielä keskiviikon ratsastuksesta, mutta tämä venyikin jo tarpeeksi sekavaksi ilman sitä, joten siitä vasta ensi postauksessa. Kommentit muuten ovat aina piristäviä ;)

#33 Kauden ensimmäiset koulukisat

...Ja näillä näkymin myös viimeiset :D
Ei vaan, Namuhan oli yllättävän kiva koko kisojen ajan. Tottahan toki se kävi kierroksilla eikä sitä oikein saanut mihinkään päin ratsastettua, mutta ei se myöskään pahemmin sekoillut verkassa ja pysyi jopa kouluaitojen sisällä molemmat radat. Paljon on vielä työtä tehtävänä, mutta positiivisin mielin jatketaan!

Kisapäivä alkoi sillä, että saavuttiin äidin kanssa tallille joskus yhdeksän aikoihin. Sitä ennen olin jo käynyt ajamassa ponin kotona ulos. Namukin oli päässyt ulos, ja sai siellä myös olla muutaman tunnin jo heti aamulla. Putsailtiin Irinan kanssa ensin mm. saappaita ja suitsia, vaihdeltiin satulahuopia yms. kaikkea pientä näpertelyä. Nakittipa Helena vielä Irinan putsaamaan kenkiään ja minut putsaamaan kankisuitsiaan. Kyllä olikin muuten remmejä putsailtavana!

Katseltiin hetki kisoja, lainasin Repelle kannuksia ja puuhailtiin kaikkea pientä jonkin aikaa, ja sitten tottakai käytiin syömässä! :'D Yhdentoista aikoihin haettiin Vikke ja Namu sisälle ja laiteltiin ne kuntoon. Siistin vähän tamman harjaa ja heitin kamat niskaan. Vaihdoin itsekin vähän siistimpään asuun, ja suuntasin sitten verryttelyyn. Minulla ei oikein ollut hajuakaan miten niin jännittynyttä hevosta voi verrytellä, mutta aika kauan tein vain käyntityöskentelyä, sitten vähän ravia ja laukkaa. Vauhtia riitti, mutta aika kivasti heppa koko ajan oli kuitenkin hallinnassa. Hyvä alku kisoihin!

Kisojen arvostelu (Helppo C)

Helenan arvostelu rataharkoissa (Helppo C)

Helpossa C:ssä meno oli edelleen jännittynyttä, mutta osasin ratsastaa tiet tarkemmin kuin rataharkoissa. Tuomarilla oli maneesissa auto, ja se oli kyllä Namulle suuren suuri järkytys. Jotenkin se kuitenkin pääsi siitä ylitse ja radalla päästiin ihan C-päätyyn saakka kuitenkin. Laukan jälkeen vaihde jäi vähän päälle, mutta muuten ei tavallista suurempaa kohellusta ollut. Rata meni aikalailla juuri niin kuin odotinkin.

Helenan arvostelu rataharkoissa (Helppo C)

Tuloksena oli 115,5 pistettä eli 57,750%. Tällä tuloksella sijoituksemme luokassa oli 31/41, eli ei ollenkaan hassumpaa. Näiden kahden osakilpailun jälkeen loppusijoituksemme Kisamatkalla Springcupissa oli 11. yhteispisteillä 10 (esteosuudesta siis :D). Kaverini Repe nappasi hienosti toisen sijan sarjakilpailussa, ja Irina kiri hienosti Vikellä ensimmäisen osakilpailun hylyn jälkeen kuitenkin 9. sijalle! Itse luokassa Irina sijoittui 6. sijalle. Myös muita SomRan jäseniä pärjäsi cupissa hienosti, on meillä kyllä mahtava tiimi! ♥

Kisojen arvostelu (Helppo C)

Radan jälkeen laitoin Namun hetkeksi loimi päällä karsinaan syömään, ja kävin itsekin vähän tankkaamassa buffan puolella. Aika pian sai kyllä mennä taas laittamaan ratsun kuntoon ja lähteä ulos vähän taivuttelemaan käynnissä lisää. Eräs kilpailija loukkasi itsensä katsomossa oikein kunnolla ilmeisesti mennen itse shokkiin, joten ambulanssihan sitten piti soittaa paikalle. Kisat keskeytyivät hetkeksi, mutta seurasin sitten ensimmäisen luokan palkintojenjakoa ulkona. Lanssin lähdettyä kisat jatkuivat normaalisti. Oli muuten aika järkytys kun sain tietää kuka sairaalaan oli viety! :o

Sain ratsastaa vielä kauan ennen kuin tuli vuoroni ratsastaa K.N. Special. Radalla Namu muuttui tosi veteläksi enkä osannut enää yhtään ratsastaa sitä. Alkuun meni vielä ihan ok, mutta loppurata oli kyllä aika sähläystä.. :D Tuomari jaksoi monessa kohtaa mainita: "K.N:ssä hevosen tulisi olla peräänannossa..." Nyt oltiin kuitenkin 1.tason koulukisoissa, eli siihen lukeutuu harjoitus- ja seurakisat. Eikö siis ole ihan sallittua tulla hakemaan noihin kisoihin kokemusta ennemmin kuin mennä vaativampiin kisoihin sössimään?! :D

K.N:nkin olen oikeastaan ihan tyytyväinen, vaikkei se hääppöisesti mennyt. Molemmat alkoi olla jo vähän väsyneitä, joten siitä johtuen sählättiin vielä vähän enemmän. Lopputuloksena oli 130,5 pistettä, eli 52,2%. Positiivisena yllätyksenä siis se, että pääsimme hyväksytysti jopa tämän radan läpi. Kyllä se vielä kymmenen vuoden päästä, jollen siihen mennessä ole hepoa myynyt :'D Tässäkin luokassa Irina ratsasti Vikellä hienosti 7. sijalle, ja pärjäsikin SomRan ratsastajista parhaiten. Vielä HeA:stakin tallin hienot suokit tekivät ratoja ihan kelpo prosenteilla, eikä päivään voi olla kuin tyytyväinen.

Kisojen arvostelu (KN)

Helenan arvostelu (KN)

Kisojen arvostelu (KN)

Helenan arvostelu (KN)

Namun laittelin illaksi vielä tarhaan syömään heiniä, ja loppuaika sujuikin siinä laitellessa Helenalle hevosia kuntoon. Ensin saimme Irinan kanssa harjata ja varustaa Ykän, sitten purkaa sen ja laittaa tilalle Elmerin. Lopuksi auttelin vielä Miaa laittamaan Capsun kuntoon, jonka jälkeen äiti halusi jo lähteä kotiin. Kumma juttu, kun ei se nyt katsomossa istunut kuin kymmenisen tuntia :P. Aamulla en muuten meinannut päästä väsymykseltä ja säryltä sängystä ylös. Joka paikka huutaa hoosiannaa, ja vaikka kaaduin heti kotiin tultuamme sänkyyn ja annoin muiden huolehtia ponista (reilua!) en vieläkään ole missään täysissä voimissa..

KUVIA MEISTÄ! Kelaa jälleen oikealle ---> !

linkki

Suunnitelmien mukaan minulla piti maanantaina olla Namulla Jonskin koulutunti ja sitten tuoda hevonen kotiin, mutta koska suunnitelmat jälleen menivät uusiksi ei tuntia ollutkaan emmekä edes menneet tallille. Namu on Somerolla vielä perjantaihin saakka, jolloin osallistumme estekurssille. Keskiviikkona olemme tallille menossa, ja muutaman ihan ansaitun vapaapäivänkin hepo tässä välillä saa. Jonskin tunti tosiaan oli tiistaina. Aika rankkaa silläkin kuitenkin on ollut. Hensu saa siihen saakka pärjätä yksin kotona ;)