Tämäkin postaus tulee sisältämään erinäistä pomppimista aiheesta toiseen, kuvituksena pelkkiä Namun juoksutuskuvia. Mutta hei, tämän jälkeen yritetään tosissaan pysyä siinä aikataulussa, joka niin monesti on saatu kirittyä kiinni! Aivan ensimmäisenä kerron maanantai 18. päivän kouluiluista, jolloin testiin pääsivät uudet vanhat suitset. Uuttahan niissä ei oikeastaan ollut mikään, mutta kolmipalat ovat olleet hyllyllä varmaan yli vuoden, ellei sitä yhtä kokeilua talvella lasketa. Rakentelin Namulle myös toiset suitset käyttöön, nyt on sitten erikseen koulusuitset (kolmipalat/suora kumi) ja estesuitset (nivelet, martingaali), ihanaa kun ei tarvitse joka kerta pelata martsarin kanssa! Itse ratsastus sujui ihan ok, Namu tuntui olevan enemmän ohjilla eikä vältellyt tuntumaa, mutta sitten se olikin vähän raskas ja juoksi silti alta pois. Muutaman kivan pätkän me kuitenkin saimme ja kyllä jäivät nämä kuolaimet nyt säännöllisempään käyttöön.
Tämän jälkeen on ollut tosiaan se yksi maasto, josta kerroin jo aikaisemmin. Sen jälkeen sairastelin (ja sairastelen vähän edelleenkin) puolisen viikkoa, mutta sitten ennen Minna Niemisen valmennusta (josta tulee oma postauksensa) oli pakko kevennellä vähän tamman kanssa. 23. päivä meni siis todella kevyissä tunnelmissa, kun kahden ravikierroksen jälkeen alkoi jo tuntua siltä että hengittäminen on urheillessa kovin raskasta. Namu pääsi kiitämään vähän omaa tahtiaan, mutta tällä kertaa annoin sen itselleni ihan anteeksi.
Valmennusta seuraavana päivänä menin Namuskin kanssa ilman satulaa ajatuksena harrastaa vähän kouluratsastusta. Tilaa oli paljon tavallista vähemmän, koska en halunnut ratsastaa kurasta, hyi! :D Teimme aidan tuella vähän avoja ja toisella sivulla vähän pohkeenväistöjä ja niiden avulla käynti tuli pikkuhiljaa todella kivaksi. Myös ravissa tuli muutama lupaava pätkä, joten fiilistä ei jäänyt latistamaan se, että laukka ei ihan parhaimmillaan ollut.
Viimeisenä onkin sitten Namun nopea juoksutus 28. päivä, kun halusin vain nopeasti tsekata, kuinka pirteällä tuulella Namu oli jälleen useamman vapaan jälkeen. Alkuun kaikki sujui hienosti, ajattelin antaa Namun mennä ihan vapaasti ilman sivareita, eikä siitä koitunut mitään ongelmaa. Sitten ponit kuitenkin tulivat vähän eteen ja Hensu alkoi vielä harrastaa omaa showtaan, josta sitten kehittyi minulle ja Namulle pieni ongelma liikkumisen suhteen. Siinä olisi raippa ollut kova sana, mutta sain minä silti tamman huijattua lopulta liikkumaan ihan itse. Sellaisia kuulumisia tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti