28. päivä sunnuntaina oli vuorossa kaikilla hepoilla esteitä. Aloittelin Hensun kanssa, jonka "esteet" tosin ovat olleet jo pitkään puomeja. Ponin kanssa minulla on aina ongelmana se, etten ratsasta tosissani. Keventelen vähän pitkällä ohjalla enkä vaadi yhtään mitään. Tälläkin kertaa se näkyi erittäin kummallisena kevyenä istuntana/myötäyksenä, mutta vielä enemmän siinä, että minulla oli oikeasti ongelmia saada poni pysähtymään puomin päälle. Muilla hevosilla olisin nopeammin muuttanut taktiikkaa, tai ainakin lopettanut vetämisen ja samalla taakse nojaamisen (=eteenpäin), mutta jotenkin sitä vaan ratsasteli huolettomasti. Hensu on kyllä hauska poni, nytkin siitä näkyi epävarmuus ihan kieltelynä jne. mutta kun se keksi mitä siltä pyydetään, teki se niin hienosti tehtävää tyytyväisenä itseensä. Hensu ei olekaan moneen kuukauteen päässyt puomeilemaan, joten ihmekös tuo jos vähän on epävarma. Mikä oli erittäin positiivista, niin vähän pidemmänkään ratsastuksen jälkeen ei liikkeissä ollut tavallista enempää epäpuhtautta! :)
Seuraavaksi ratsuksi tuli Taavi, jotta esteitä ei tarvinnut veksalta ylös alas kovin paljoa. Ei menty ollenkaan suurta, puolet esteistä olivat 60cm ja se oli suurin mitä mentiin. Poni oli vähän kipeän/väsyneen oloinen, enkä saanut sitä ollenkaan herkäksi pohkeelle. Kun päästiin hyppäämiseen saakka ruuna kuitenkin hyppäsi kiltisti. Se pelasti minut pariin kertaan hypyissä, kun itse toheloin paikan, eikä ottanut itseensä vaikka ratsastin molemmat kiellotkin itse. En nähnyt paikkaa joten aloin ottamaan kiinni edestä, ja poni tietysti tulkitsi pidätteet pidätteiksi, ja niinhän ne olivatkin. En tiedä miksi jännitin tuota lumiestettä niin paljon, sillä se meni sekä Taavilla että Namulla hyvin. Kaikenlisäksi olin kerran aikaisemminkin sitä hypännyt... Onneksi Taavi oli seuraavana päivänä paremman tuntuinen, joten ehkäpä se oli vain väsynyt. Nyt se on taas saanut säilöheinänkin takaisin ruokavalioon, joten yskän pitäisi helpottaa piakkoin, ellei keväästä tule kovin vaikeaa.
Namun kanssa aloitettiin samassa korkeudessa kuin Taavin kanssa oltiin menty. Heponen oli kovin innokas päästessään hyppäämään, mutta se oli myös yllättävän kivasti koko ajan kuulolla. On siitä koulutyöskentelystä vain ollut hyötyä. Tämä olikin tämän vuoden ensimmäinen hyppykerta, joka sujui hyvin. Mokasin edelleen pari hyppyä, mutta tamma oli kovin kiltti ja pelasti. Mutta nyt ei jännittänyt enää (ainakaan paljoa) ja viimeinen rata oli niin sujuva ja hyvä. Huomasi kyllä etten ole talvella käyttänyt martsaria kuin ihan muutaman satunnaisen kerran, joka on muuten edistystä vuodentakaiseen! Silloinhan en juuri ratsastanut ilman, nyt menen pääasiassa ilman sitä :D Mutta niin, Namu jonkun verran veti martsaria vastaan, mutta lopetti sen kuitenkin aika pian. Täytyy alkaa ratsastaa vähän enemmän myös sen kanssa, koska kisoihin se on lähdössä mukaan, koska hypättyäni pari kertaa ilman martsaria voin todeta, että on se ihan hyödyllinen kapistus.. :P Tähän hyppykertaan olen erittäin tyytyväinen ja hyvillä mielin ensi kerralla hyppäämään!
Esteistunnassani on talvella tapahtunut ihana muutos, jalka on tullut paikalleen! Ilman yhtäkään hyppyä, heh! :D
Tähän istuntaan, tähän hyppyyn ja tähän hevoseen olen niin tyytyväinen!
Ihanat hepat <3 tosi kivan näköisiä hyppyjä :D
VastaaPoistaKiitos :)
Poista