#259 Kipeä vai kiukuttelua?

17. päivänä takana oli siis laukkamaaston jälkeen yksi palautuspäivä ja sitten kaksi vapaata. Olisin halunnut tehdä toisenkin palauttelun, mutta aikataulut eivät siihen tällä kertaa venyneet, kiitos hyvän ystävämme portfolion, josta olen nyt lopultakin päässyt eroon. Tuolloin oli siis selvinnyt, että pari päivää eteenpäin olisi Mimmin estevalmennus ja edellisestä kerrasta viisastuneena päätin valmistautua kontrollitehtäviin ja laukan lyhentämiseen. Aluksi tulin kahta puomia ihan normaalilla laukalla, joka oli siis kuusi askelta. Sen jälkeen aloin lyhentämään laukkaa ja myönnettäköön, että tapa siihen oli väärä. Liikaa kädellä, liian vähän istunnalla. Seitsämän askelta sujui helposti, kahdeksan askeleen kanssa sai tehdä vasemmassa laukassa vähän töitä. Oikeassa laukassa, joka on tamman ehdottomasti vahvempi puoli, tuli yhdeksänkin askelta ilman kummempia ongelmia, mutta vasempaan kierrokseen samaa sai yrittää pitkään. Olisin taas saanut ratsastaa huolellisemmin, jolloin tehtävä olisi varmasti helpottunut, mutta tuli se sieltä kuitenkin lopulta.

Kuvat tällä kertaa luokka screenshot, videota en tällä kertaa julkaise ollenkaan, pahoittelut

Varsinainen ongelma ei kuitenkaan ollut puomit vaan se, mitä alkoi joka kerta pysähdyksessä tapahtua. Tein siis tehtävää tyyliin puomit - seis - suunnan vaihto - laukka - puomit. Pysähdys oli ihan ok, mutta sitten alkoi pomppiminen. Alkuun se oli pientä, vähän painoa takajaloille ja etujalkoja irti maasta, enkä välittänyt siitä. Hyppiminen alkoi kuitenkin pahentua koko ajan ja lopulta havahduin siihen että olin ihan oikeasti putoamassa kyydistä. Sitäkään ei kovin usein tapahdu, kun on noissa keulimisissa, tahallisissa ja tahattomissa, keikuttu ennenkin, ja nyt se oli ihan ennustettavissakin. Heppa tosiaan alkoi olla jo lähellä kaatumista kun havahduin siihen, ettei noin voi jatkua. Aloin samantien komentaa kaikesta pomppimisesta, mutta pohkeista sain kiitokseksi lisää hyppyjä tai vaihtoehtoisesti pukkeja ja ohjissakaan ei paljoa parane roikkua, jottei tasapaino mene. Koko loppuratsastuksen olinkin sitten valmiina halailemaan heppaa tarpeen niin vaatiessa, ja muutaman kerran sitä ihan oikeasti tarvittiinkin. Lopuksi kyllä pääsin tästä vähän eroon muuttamalla pysähdykset käynniksi tai raviksi, mutta yhä tänä päivänä pientä pomppimista on huomattavissa joka ratsastuskerralla.

Alkuun tilanne ei ollut huolestuttava...

Nyt olen tässä sitten pyöritellyt päässäni erilaisia syitä tuollaiseen sangen outoon käytökseen. Pomppiminen ei kyllä alkanut alussa, eli lihakset olivat jo lämminneet ja alku sujui hyvin, joten olisiko syynä ketutus ratsastajan huonoon ratsastukseen ja liian vaativaan tehtävään? Vai oliko tuon hyppimisen aloittaminen pelkkää innostumista kun kuitenkin alkoi todella pienenä ja alkoi sitten kasvaa kun sitä ei kielletty? Vai onko tamma ihan oikeasti laukkamaaston jälkeen jostain niin jumissa/kipeä, että sen pitää protestoida ratsastusta? Sillä normaalia käytöstä tuo ei tosiaan maailman kilteimmälle tammalle ole. Nyt olen pari kertaa ratsastanut esteraippa kädessä ja heti pienimmästä hypystä komentanut kevyesti ja sillä on kyllä pomppimiset loppuneet, mutta entä sitten kuitenkin? Lienee vain syytä seurailla tilannetta ja katsoa sitten uudestaan, jollei muutaman viikon komentamisen jälkeen ala näkyä muutosta.

Mutta tästä kun jatkettiin eteenpäin alkoi kuskia jo vähän hirvittää