Ärsyttävää. Kerrankin olen liikuttanut Namun peräti kahdesti niin, että siitä olisi kerrottavaakin. Sitten minulla on tarjota teille neljä puhelimella räpsäistyä kuvaa, joten en voi mitään pitkiä selostuksia kirjoittaa. Tyhmää!
Tällä viikolla on taas ollut pari todella kylmää päivää, juurikin ne mitkä minulla ovat koulussa olleet vähän lyhyemmät. Niinpä hevoset ovat pääasiassa vain olleet, mutta tiistaina juoksutin kuitenkin Namun. Tamma oli silloin ihan super! En olekaan oikeastaan kuin pyörittänyt hevosta narun päässä, mutta nyt se joutui vähän töihinkin. Se sai aluksi ihan vain hölkötellä ilman sivareita rennosti ravia helpompaan, eli vasempaan kierrokseen. Sitten laitoin sivarit kiinni ja aloin teettämään ihan vain käyntiä ympyrällä. Ei ole ihan niitä helpompia asioita kenenkään hevoseni kanssa, vähiten Namun. Tuli puhuttua tammalle enemmän kuin koskaan aikaisemmin :D Tämän jälkeen hain rentoa liikettä jokaisessa askellajissa ensin vasemmalle ja sitten oikealle. Askellajit olivat itsessään ok, oikeaan kierrokseen lähettäminen tökki vielä jonkin verran, mutta raipalla avittaen onnistui jo aika näppärästi. Oikean laukan nostamisessa tuli myös jokin hetkellinen henkinen ongelma, mutta siitä päästiin nopeasti yli. Namu oli puolen tunnin työskentelyn jälkeen oikein rento ja tyytyväinen, eikä ollut edes hionnut yhtään (mikä on vähintäänkin harvinaista). Sain juoksutuksen aikana vaikutettua jo vähän myös askellajien tahtiin ja ympyrän suurentamiseenkin, ehkä siitä tulee vielä joskus ihan pätevä juoksutettava!
Tänään perjantaina ratsastin tamman kevyesti. Idea oli aivan sama kuin juoksutuksessa: ympyrällä pyörimistä, ensin hyvin kevyellä tuntumalla keventelyä ja sitten mahdollisimman tasaista tuntumaa tarjoten ja muuten vain hevosta häiritsemättä selässä matkustamista. Pohkeita en esimerkiksi käyttänyt kuin laukassa. Käynti ja ravi olivatkin oikein hyviä. Sain ympyrän koolla kontrolloitua hevosen vauhtia (vaikka tuntuihan se pahalta kun ympyrällä ulkokylki oli ihan out of control ja poikitti minne sattuu...teki kyllä mieli vähän napauttaa pohkeella, mutta sain pidettyä itseni päsmäröimästä) ja Namu väläytteli todella kivoja pätkiä. Ja ennen kaikkea se liikkui oikeasti aika rennosti, mitä se ei juuri satulan ja ratsastajan kanssa tee. Askeleetkin olivat ihan eri luokkaa verrattuna siihen, kun väkisin vetää hevosen pakettiin. Pyörittelin päässäni TTT-sääntöä. eli tahti (=ympyrän koko), taivutus (=sisäohja asettaa kokoajan samaan tapaan kuin juoksutuksessa heppa vähän taipuu kaulasta sisälle liinan takia) ja tuntuma (=ohjat kädessä ja käsi hiljaa). Tämä olisi oikeasti hyvä pitää aina mielessä! Laukassa paketti kuitenkin vähän ja vähän enemmänkin levisi käsiin, yllätin itseni taas päsmäröimästä ja vuorotellen lyhentämästä ja pidentämästä ohjaa, vaihdellen kaikkien osaamieni istuntojen välillä yrittäen saada hevosta rentoutumaan. Eikö ole kumma juttu, ettei Namu nyt tuon säätämisen jälkeen kovin rento ollut... Hetken jännitettyään tamma kuitenkin alkoi taas liikkua paremmin loppuraveissa, eli ei valittamista ollenkaan! Ja niin, nyt oltiinkin sitten taas hiestä aivan märkiä... Että sellaista täällä tällä kertaa, huomenna onkin tulossa mielenkiintoinen päivä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti