#239 Ruoka-aikaan kotona

Nyt kun aivan joka ikinen paikka on muuttunut jäätiköksi ja lomauttanut niin ratsastajan kuin hevosetkin tapaturmien uhalla ajattelin tulla kirjoittelemaan taas jonkinasteista mielipidepostausta. Tällä kertaa aiheeksi valikoitui hevosten pyöreys - hyvä vai huono asia?

Arvatkaapa ovatko kuvat tältä päivältä! 
Eivät.. Postauksen kuvat 24.1, jolloin oli vielä talvi ♥

Mikä siis on tilanne meillä? Hevoset ovat vähän turhankin pyöreässä kunnossa.
Miksi asia on näin? Se onkin sitten monimutkaisempi juttu.

Itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että hevoselle parempi vaihtoehto on olla vähän paksu kuin laiha. Omaan silmään useampi sporttinen kisahevonen on turhan solakassa kunnossa, mutta myönnettäköön että tällä hetkellä nuo omat konimukset ovat kyllä jo vähän siellä turhankin pyöreässä kunnossa. Tämänhän johtuu pitkälti ihan siitä, että ne ovat käytännössä vapaalla heinällä ja liikkuvat tällä hetkellä todella vähän. Ja siis siitäkin vielä vähemmän juuri tällä hetkellä, mutta noin pääasiassa Namu viikossa kolme kertaa, Taavi pari kertaa ja Hensu kerran. Oma ajatukseni hevosen laihduttamisesta on kuitenkin ennemmin se, että liikuntaa lisätään, kuin se että ruokaa aletaan säännöstelemään. Siispä kun tämä kelirikko tästä vähän helpottaa alkaa Namulla kilojen pudottaminen liikkumalla, ei paastoamalla.

Vapaa heinä on ollut meillä pihatossa erittäin toimiva järjestely. Taavi, jolla on aiemmin (ei meillä) ollut ähkyä ja mahahaavaa, ei ole ollut minkäänlaista oireilua kun ruokaa on saatavilla kokoajan. Tämä on heijastunut aivan koko hevoseen, liikkuminenkin on sen mielestä nyt paljon mukavampaa kun mahahaavasta johtuvaa kipuilua ei ole! Hevoset ovat muutenkin tyytyväisiä siihen, että tekemistä on tarjolla silloin kun sitä kaivataan, eikä nyt pihaton aikaan ole ollut enää mitään ongelmia hiekan syömisen kanssa. Hensulle on joku kuuri monta vuotta sitten syötetty psylliumia hiekan syönnin takia, mutta nyt sellaista ei ole enää tapahtunut. Viime kesänä huomasin hevosten jossain vaiheessa nuolevan laitumella mutaa, mutta sekin jäi kun kuuriluontoisesti lisäsin kivennäisten määrää ja hevoset saivat tarvittavat aineet kehoonsa. Jos hevonen jotain epänormaalia syö, on sillä yleensä siihen jokin syy, esimerkiksi puutostila jostain aineesta!

Muutama pieni ongelma vapaassa ruokinnassa on. Hevoset nimittäin vetävät helposti verkostakin paljon heinää maahan, ja kun se sinne sitten sotketaan ei kukaan enää sitä halua syödä. Sen takia jätän aina välillä päiväheinät väliin kun maa on kuiva. Saavat hevoset vähän siistiä jälkiään, ja jos oikeasti nälkä on niin pihatosta löytyy aina jotain suuhun laitettavaa. Niin hevoset, kuin kaikki muutkin ovat siisteimmillään pienessä nälässä, jossa tosin nuo meidän nelijalkaiset harvemmin ovat. ;)

Hevosethan syövät nyt kuivaa ja esikuivattua heinää suhteessa puolet ja puolet. Se on Taaville hyvä vaihtoehto, sen keuhkot tykkäävät pölyämättömästä heinästä ja raikkaasta ulkoilmasta. Namulle se ei ehkä kuitenkaan ole paras vaihtoehto, se tuppaa paisumaan kuin pullataikina syödessään säilöä. :D Estehevosen ei tarvitsisi satoja kiloja painaa ylimääräistä, eli siinä syy miksi lihapullan pitää laihtua ennen treeni- ja kisakauden aloittamista. Heinän rajoittaminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto senkään takia, että jos sitä alettaisiin säännöstelemään alkaisivat hevosetkin enemmän kilpailla siitä. Loppujen lopuksi Namu ja Taavi voisivat syödä edelleen ihan hyvin, mutta Hensu lauman pohjimmaisena saisi elää kyllä aika vähillä eväillä. Siksi yksittäisen hevosen ruokaa ei voi rajoittaa olosuhteissa, jossa hevoset ovat samassa tilassa 24/7.

Kuinka moni kokee heinäanalyysin tärkeäksi? Minä en nimittäin koe, ja vaikka analyysi kertoisikin heinästä jotain, niin meillä ei ainakaan ole varaa valita. Omaa heinää kun ei ole kuin sitä yhdenlaista, joka vieläpä silmämääräisesti on oikein hyvää heinää. Jos hevoset jotain outoa syömällä näyttävät, että niillä on puutetta jostain, niin sitä voidaan sitten syöttää purkista. Pitäisi ensi kesänä myös vähän kuivatella ainakin nokkosta hevosilla. Tärkeäähän on aina, mutta etenkin vapaalla heinällä, että sitä vettäkin on sitten aina saatavilla. Ja että se on vieläpä puhdasta ja raikasta.

Tänne loppuun tulee vielä vapaasta ruokinnasta muutama positiivinen asia, joista tietysti yksi tärkeimmistä on se, että hevoset ovat tyytyväisiä, mutta niin on omistajakin, joka pääsee suhteellisen helpolla heittäessään kerralla ulos ja sisälle paljon syötävää. Sitä ei sitten pitkään aikaan tarvitse lisäillä, kun luottavaisin mielin tietää että otusten ei nälkää tarvitse nähdä. Hirveän hyvä asia näin meillä, kun isäni heittää aamulla hevosille heinää joskus seitsämän aikoihin (ei, en ole heräämässä ennen 5.30 kun kotoa löytyy ihminen joka pystyy tekemään sen työn eikä se edes vaikuta hänen menoihinsa) ja minä olen kotona antamassa seuraavan kerran heiniä viiden aikaan. Siinä voisi tulla vähemmällä heinämäärällä ihan nälkä hevosille!

Vanhoille poneille, etenkin Hensulle tämä on hyvä vaihtoehto. Sillä on ollut kausia, tosin karsinatallin aikaan, jolloin se ei pariin päivään syönyt oikein mitään. Nyt kun poni on vähän pyöreässä kunnossa ja sillä on koko ajan ruokaa ja vettä tarjolla, ei ole niin vakavaa että vanha rouva ei aina söisikään niin hyvin. Toisin olisi jos poniini olisi kovin solakassa kunnossa. Myös Taavi on hyvässä kunnossa vähän pyöreämpänä, vaikka liika toki on liikaa. Silläkin kun on aika sirot jalat, mutta normaali pyöreys ei sitä tosiaan tapa. Ja Taavillahan ne meidän hevosten terveimmät jalat ovat ;)

Siinä olikin sitten vähän mietteitä hevosten lihavuudesta ja vapaasta heinästä. Toivottavasti joku sai tästä ajattelun aihetta, itse ainakin oli hyvä taas vähän miettiä omia toimintatapoja ja periaatteita. En silti sano että tämä olisi aina ja kaikille hevosille se paras mahdollinen ratkaisu, mutta omat hevoseni tuntevana voin sanoa, että meillä tämä tosiaan toimii parhaiten!

Ihan onnellisilta ja hyvinvoivilta ne näyttävät vähän pulskinakin ☺♥