#10 Treeniviikonloppu

....Kuulostaa muuten tosi hienolta ja ahkeralta, eikö totta? Valitettavasti taidan tuottaa sillä saralla pettymyksen, sillä emmehän me kuin puuhailleet vähän joka päivä, mikä on kuitenkin aika paljon verrattuna normaaliin laiskotteluun.. 

Varoitus: Liikaa kuvia - liian vähän tekstiä!

Alkuviikon olinkin kipeä ja olin vain välttämättömän ajan ulkona, mutta torstaina kun olin koulussakin uskalsin olla ulkonakin enemmän. Suunnitelmissa oli vaikka mitä, tai siis juoksutusta tai ohjasajoa. Mutta sitten ehti jo hämärtyä ja kaikkea, niin tyydyinkin vain harjaamaan Namun ja nyppimään taas vähän sen harjaa. Tavoitteenani on nyppiä se kisakaudeksi kuntoon, mutta tuskin jaksan loppuun saakka... 

Perjantaina menin Jeminalle yöksi, mutta ennen sitä ratsastettiin molemmat hevoset. Namulla jos jollain riitti virtaa, ja suunnitelmat kouluväännöstä meni aika uusiksi kun vauhti ei tuntunut rauhoittuvan millään. Ratsastuksesta tulikin loppujen lopuksi hyvin laukkapainotteista (ja villiä), mutta ehkä kumpikin olimme sen tarpeessa :D

Luottoponiratsastaja Jemina köpötteli Hensulla rauhalliseen tahtiin käyntiä ja aavistuksen verran ravia. Tai itseasiassa ei sitä voi ihan köpöttelyksi sanoa, sillä ponihan liikkui oikein kauniisti ratsastajan avuilla! On kyllä ollut huisia seurata Jemmun kehittymistä tässä vuosien varrella ja nähdä, kuinka tehty työ alkaa toden teolla kantaa hedelmää!

Lauantaina oltiin pulkkailemassa ja sitten minulla oli taas jotain ripariin liittyviä kirkkojuttuja, joten hepat jäi Jeminan vastuulle. Hän oli taas työskennellyt Hensun kanssa pääasiassa käynnissä 45min ajan, ja siinä samalla kävelyttänyt perässä seurailevaa Namuakin. Kaiken kukkuraksi kotimatkalla sain viestin, jossa Jemmu kertoi tehneensä kaikki tallityöt valmiiksi (ja vähän ylimääräistäkin!) ♥

Sunnuntaina Jemina tuli aamupäivästä meille ja vaikka pitkään mietinkin niin päätin kuitenkin hypätä Namulla aavistuksen verran. Kuvailtiin ensin heppoja vähän ja alettiin sitten ratsastaa. Kun aloin hyppäämään kostautui kyllä toden teolla lihapullan huoleton verryttely. Se nimittäin juoksi kaikista pidätteistä läpi ja mm. paikat olivat ihan arpapeliä. Lisäksi tammuska oli vielä innoissaan, eikä olisi millään malttanut sitä vähääkään mitä lopulta malttoi. Eikä tässä vielä kaikki... Myös kuski oli ihan hukassa niin istuntansa kuin reaktiokykynsä kanssa, mikä ei ainakaan saanut hommaa sujumaan kunnolla.

Huomaatteko tekin sen: Voisiko ratsastaja enää jännittyneempi olla?

Mentiin kuulkaas niin lujaa ettei tarkennuskaan pysynyt mukana!

Ja näin lihapullat lentelevät puomien yli! :D

Estekorkeus pysyi vaatimattomana, mutta eipä tällä tyylillä varmaan isommista olisi hengissä selvitykään. Namulle tämä oli kyllä oivaa irroittautumista kamalista parista menneestä kuukaudesta pelkän kouluratsastuksen parissa! Mutta kyllä tämä tästä, kevättä kohti mennään joka tarkoittaa pikkuhiljaa (kisa-) ja valmennuskauden alkua, eli paljon enemmän hyppäämistä (ja valvovan silmän alla!)

Mielelläni pikkuesteilläkin makaan kaulalla... :D

Pikkupeppuhan se siellä haluaa lähteä etukaaren päälle (=eteen) lentelemään!

Jemina pyöri siinä samaan aikaan Hensun kanssa pääasiassa käynnissä jälleen, ja kyllä muuten ottikin ponia päähän kun hän ei saanut edes laukata (vaikka kova yritys olikin :D)! Jemmu toimi myös luottokuvaajanani, joten ratsastuskuvista - ja suurimmasta osasta muistakin kuvista - kiitos hänelle! 

Huh, miten Jemina on saanut meistä edustavan kuvan?!