#37 Estekurssilla

Perjantaina oli nyt vähäksi aikaa Namun ja minun viimeinen päivä Somerolla. Pääsiäisen takia normaaleja tunteja ei pidetty, mutta sen sijaan oli estekurssi joka sisälsi kaksi tuntia ratsastusta, hyvän ruuan, teoriaa ja parasta seuraa (Irina :'D).

Amanda ja Ruu

Nukuin heti aamulla suunnitelmieni vastaisesti pommiin ja päästiin lähtemään kotoa vasta puoli tuntia suunniteltua myöhemmin. Somerolle päästyäni Irina saman tien ilmoitti, että tuntini muuten alkaa vartin päästä. Kiva :D Siinä sitten Namu sai kokea sellaisen pikahoidon että oksat pois, mutta oltiin kuin oltiinkin (melkein) ajallaan valmiita.

Tilda ja Rilla

Tunnin aiheena oli puomit ja kavaletit, ja arvatenkin Namu kävi aika kuumana kun ei olla taas aikoihin hypätty. Ravipuomeja oli jonossa liikaa, ja kun vielä yhdestä välistä puuttui puomi mentiin me ensin aika monta kertaa jollain omalla ravihyppypomppulaukka askellajilla tehtävä läpi. Kun sitten saatiin kerran ylitettyä kaikki puomit ravissa siirryttiin meidänkin osalta seuraavaan tehtävään. Se oli yksinäinen kavaletti pitkällä sivulla, ja vaikka Namu tekikin aika loikkia sille oli suurin ongelma vähän turhan suuri into hevosella.

Me mentiin aika kovaaaa!!

Sitten siiryttiin tehtävään, jossa oli laukkaväleillä puomi-kavaletti-puomi, sitten kolme askelta laukkaa ja samanlaisella järjestelyllä vielä toinen ongelma. Meillä oli oikeastaan kaikki hakusessa: rytmi ja paikat, pidätteet ja tasaisuus. Monen monituisen toiston jälkeen saatiin tehtävä läpi suurinpiirtein sinne päin kuin se piti tehdä.

Irina selvisi tunneista kolmipaloilla!

Seuraavaksi tehtiin muutama laukanvaihto kavaletin avulla vasemmasta oikeaan, mutta tottakai esteratsukolta nyt esteillä ja kavaleteilla vaihdot sujuu (sileästä ei sitten puhutakaan), joten tässä ei ollut mitään ongelmaa (tai ongelmia oli, mutta ne eivät liittyneet laukanvaihtoon). Sitten tultiin vielä näitä kaikkia ratana, ja vaikka rytmissä ja kontrollissa riitti hakemista niin meno tuntui ihan siedettävältä, mitä nyt ne ravipuomit meinasivat taas olla kuolemaksi. On se kätevää kun tiedän jo itse ennen kuin ope ehtii sanoa, että nyt meni uusiksi koko homma :D

Kun kaikki olivat menneet kerran, kysyi Helena vielä minulta ja Irinalta (ja miksiköhän? :o) haluammeko tulla uusiksi, ja kyllähän me halusimme. Tällä kertaa sujui vielä vähän entistäkin kivuttomammin, mikä ei silti tarkoita etteikö taas niitä erimielisyyksiä olisi ollut. Minä ja Irina olemme muuten hyvin samanlaisia ratsastajia ja meillä on vielä samantyyliset ratsut :D Nytkin saimme molemmat kuunnella ihan samaa virttä perusistunnan tärkeydestä kuumilla hevosilla.. :P

Laittelimme hevoset pois ja heitimme niille karsinoihin päiväheinät, ja menimme sitten seuraamaan toisen ryhmän tuntia, joka sekin sujui ihan kivasti. Sen jälkeen siivottiin maneesista kaikki puomit pois lanaajan tullessa tauolla lanaamaan. Muiden painellessa syömään minä ja Irina saimme ensin ruokkia puolet hevosista. Aika reilua... :D Ruuaksi oli todella maittavaa makaronilaatikkoa (ja ketsuppia :P), sekä leipää ja jälkkäriksi vadelmaleivosta.

Sen jälkeen käytiin teoriajuttuja läpi, kuten miten estevälit mitataan ja miten niitä lasketaan. Vertailimme eri istuntoja ja kävimme läpi miten sarjoja ja suhteutettuja linjoja ratsastetaan. Kaikki tuttuja juttuja :D Ainoana uutena asiana oli automaattinen myötäys, joka sekin oli vain terminä uusi :D Näiden jälkeen kävimme rakentamassa maneesiin esteradan, johon tuli sitten kaikkea sarjasta vesimattoihin, ja pitihän niitä laukanvaihtojakin saada tehtyä muutamiin väleihin.

Radanrakennus saatiin päätökseen kahdelta, jolloin itseasiassa tuntimme oli tarkoitus alkaa :D Niinpä sitten tehtiin uudelleen oikein pika hevosten kuntoon laitto, ja varttia yli taisivat kaikki olla jo hevosten selässä. Verrytellessä hevosia, joilla kuitenkin oli kaikilla jo tunti alla, piti hakea eri istuntoja. Kevyt istunta oli helppoa koko ajan, ja perusistunnassa oli myös helppo olla käynnissä ja ravissa. Laukassa luonnollisinta oli matkustella esteistunnassa, joten perusistuntaa piti oikeasti vähän miettiä.

Ensimmäiseksi hyppäsimme verryttelynä pientä maahankaivettua pystyä, jolla piti taas tehdä laukanvaihto. Tässä ei ollut mitään ongelmaa, tai korkeintaan sitten se turha vauhti ja hidastus :D Sitten hypättiin yksittäisenä vesimattoa, ja Namu ei tainnut edes huomata että esteessä oli jotain hassua. Hyppäsi vain hirveällä vauhdilla ja innolla yli... Viimeiseksi verryttelynä tultiin yhden askeleen sarjaa, jossa Namulla oli oikeastaan vain sisään mahtuminen ongelmana. Sain siihen kuitenkin aina yllättävän hyvin otettua kiinni ja hypyt olivat sarjalla hyviä.

Sitten vuorossa oli rata ihan minikoossa, ja se sujuikin ihan ok ottaen huomioon että ollaan tosiaan vietetty taas hyppylomaa Namun mielestä liian kauan :D Kontrolliahan ei ollut juuri nimeksikään, vähän ohjaus toimi. Ja kyllähän minä taas olin kädellä kovana suusta, mutta en vain osaa hellittää silloin kun hevonen ei ole hanskassa.. :/ Helena totesikin sitten muille radan jälkeen että: "Muut eivät sitten mene noin kovaa.."

Sitten esteitä nostettiin ja Helena laittoi minut menemään ne ensimmäisenä koska "tulen kuitenkin ne vielä uudestaan.." Jepjep, mikä luotto meidän epäonnistumiseen :D Rata meni edelleen aika samaan tyyliin, ja sitten Helena nosti esteitä vielä lisää (varmaan max. 70cm tai jotain, eli ei mikään iso kuitenkaan) ja käski tulemaan vielä uudelleen kuten oli jo lupaillutkin. Osa hypyistä oli hyviä ja esim. sarja sujui oikein mukavasti. Linjalla jätettiin vähän ylimääräisiä askeleita pois ja hypättiin okserin läpi, josta seurauksena Namu vähän pukitteli kiukkuisena, "senkin ämmä älä häiritse siellä selässä niin päästäisiin kunnialla!" Toisella yrityksellä kuitenkin meni kivasti ja siihen sitten lopeteltiin hyppäämiset.

Poni oli ihan onnessaan kun Namu tuli kotiin!

Mentiin kentälle "kävelemään", mutta minä kyllä otin vielä kaikki askellajit läpi vähän rauhallisemmassa temmossa. Siitä sitten siirryttiin hevoset hoidettuamme vielä seuraamaan toisten hyppäämistä, josta nuo melkein kaikki hyppykuvat ovatkin. Sen jälkeen pidettiin vähän loppupalaveria ja siivottiin esteet pois. Käytiin Irinan kanssa syömässä ja jaettiin sitten karsinoihin iltaheiniä valmiiksi. Kun melkein kaikki hevoset oli haettu alkavasta sateesta sisälle tuli äitikin jo hakemaan.

Pakattiin ensin kamat autoon ja sitten puettiin Namulle täysi sotavarustus päälle (fleece, kuljetussuojat, suitset ja riimunnaru sekä nahkariimu ja liina) ja lähdettiin lastaamaan sitä. Tamma meni oikein kiltisti tällä kertaa autoon, eikä lisää rikkinäisiä suitsia saatu tällä kertaa aikaiseksi. Kotona Hensu oli aivan onnessaan nähdessän Namun taas, tosin se kupla puhkesi heti kun tajusi ettei se kukaan Namua kummempi ollutkaan.. :'D

Namulle karuna maanpinnalle putoamisena oli se, että se joutui pihattoon. Nimittäin sinä yönä jätin ensimmäistä kertaa oven auki, ja lähes koko yönhän hepat olivatkin viettäneet nätisti ulkona. Tästä lähtien ne siis saavatkin viettää oikeaa pihattohevosen elämää ja ne lukitaan sisälle vain erityistapauksissa. Että sellainen lauantai :D

Vapaa heinä :'D

Heinätaksi :P