En olisi koskaan uskonut tekeväni sadannen postauksen spesiaalipostausta Taavista, mutta niin sitten tässä kuitenkin kävi! :D
Suurkiitokset Rebekalle videosta! ♥- Taavi
- 20-vuotias, syntynyt 13.5.1995
- ratsuponi/risteytysponi (newforestinponi) ruuna
- isä Young Winsome's Adrian
- emä Cinderella's Sonja
- Alankomaat ---> Suomi 2000
- HeA, re 70cm
- kasvattaja de Visser A.M., Alankomaat
- omistaja Emilia (3 vuotta)
Taavin historiasta löytyy muuttaminen suomeen 15 vuotta sitten. Siitä en sen enempää tiedä, mutta sieltä päätyi jonkin kiemuran kautta melkein kymmeneksi vuodeksi Ouluun juniorille ratsuksi. Siitä ei ehkä kovin kummoista estehevosta koskaan tullut, mutta kouluratsastuksessa sen kanssa on kisattu Pohjois-Suomen joukkuekoulumestaruudestakin useampana vuonna - ihan mallikkaasti vieläpä! Vuodeksi poni vaihtoi omistajaa, mutta pysyi samalla tallilla kuitenkin. Kun tämän omistajan sitten tuli aika laittaa hevonen pois laitettiin se pilkkahintaan myyntiin - hyvä koti hintaa tärkeämpi. Äiti jostain bongasi ponin ja lähdettiinkin sitten traileri perässä Ouluun ajelemaan. Koeratsastus ei ihmeellinen ollut, mutta ilman hevosta ei silti kotiin tultu.
Taavista tuli helposti monen lempiponi, se kun rakastaa rapsuttelua ja on ehkä maailman ihmisystävällisin tapaus. Ratsastaessa ei kuitenkaan tie ole ollut ruusuinen, vaan paljon on tullut koettua pettymyksiä ja epäonnistumisia. Ensimmäiset koulukisat esimerkiksi menivät kyllä niin surkeasti, että olin ihan masentunut siitä todella pitkään. Estekisoista otettiin 60cm luokista aina vain hylkyjä, kun en saanut ponia esteistä yli. Silti Taavista tuli nopeasti tärkeä perheenjäsen, ja kotona sen kanssa harrastaminen oli todella kivaa! Hensu ja Taavi tulivat hyvin toimeen ja elämä hymyili.
Vuoden 2014 keväällä poni meni todella huonoon kuntoon. Vanhan tallimme pölyinen ilma ja siitepöly loivat ponille nopeasti vakavan puhkurin, joka oli vähällä koitua hevosen kohtaloksi. Taavi hengitti hyvin raskaasti, ei syönyt ja hädin tuskin pysyi tolpillaan. Ruuna saatiin vielä lääkittyä keväästä yli, ja kesällä laidunkauden alettua ei ongelmia ollut. Syksyn tullessa ei tarvittu kuin yksi yö tallissa ja alamäki alkoi taas. Oli siis päivänselvää, että meillä ei poni talvesta selviäisi, ja kysäisimme Helenalta, josko poni pääsisi sinne ylläpitoon. Onneksi se sopikin hyvin, ja jo seuraavana päivänä kuskasimme Taavin Somerolle. Alkuun se majoitettiin ihan ulkokarsinaan, jossa sen kunto lähti nousemaan. Talven aikana yskiminen loppui, eikä poni päässyt missään kohtaa yhtä pahaan tilanteeseen kuin keväällä. Poni muutti Helenan toiselle tallille Kyröön vuodenvaihteen aikaan. Kesäleireillä se oli kuulemma todella suosittu ratsu ja halinalle.
Luonteeltaan Taavi on aivan älyttömän kiltti. Se ei tahallaan satuttaisi kärpästäkään, eikä kyllä vahingossakaan. Sen kanssa pystyy toimimaan ihan kuka tahansa, ja näykkimistä tai potkimista on täysin turha pelätä. Tavalliset hoitotoimenpiteet sujuvat mainiosti, ja esimerkiksi lastaaminen ja peseminen vaativat vain vähän kokeneemman hoitajan niin hommat toimivat. Laumassa Taavi ottaa yleensä sen johtajan paikan, mutta ei se silti ilkeile kenellekään. Ruuna tulee myös toimeen lähes kaikkien kanssa.
Ratsastaessa poni on laiska, siis todella laiska! Se tekee kyllä kiltisti koulussa vaaditut asiat, mutta hitaasti. Osaamattomat kuskit se saa helposti tyytyväiseksi olemalla rauhallinen ja tottelemalla kiltisti, mutta taitavampi ratsastaja saa kyllä protestiksi pukkeja jos jotain oikeasti pitäisi tehdä. Taavi ei kyllä varsinaisesti pelkää mitään, mutta kun se keksii kivan kimmokkeen yrittää se usein häipyä paikalta tai lingota ratsastajan selästään. Tämä ei siis todellakaan ole jokapäiväistä, vaan ilmenee lähinnä silloin tällöin maastossa. Poni on ihan älyttömän ahne, ja olen sille opettanut mm. hyppäämään pystyyn käskystä, niin selästä kuin maastakäsinkin. Sitä en tiedä, kuinka hienosti poni tämän vuoden jälkeen sen osaa, kun ei ole yhtään palauteltu turvallisuussyistä mieleen.
Kouluratsastuksen parissa Dave on osaava, mutta jotta se viitsii tehdä jotain vaatii se kyllä ratsastajalta paitsi tarmoa, myös tasapainoa ja taitoa. Kun ponilta osaa vaatia, suorittaa se ihan kivasti, mutta ei se ilmaiseksi mitään anna. Esteiden puolella poni on herkkä kieltelemään, jollei laukkaa saa tarpeeksi etenemään. Lisäksi ruunalla on melko omalaatuiset hypyt, etenkin jos sitä vauhtia ei tarpeeksi ole. Kotona ollaan kuitenkin hypätty metriä niin satulalla kuin ilmankin, eli ponnua löytyy jos saa sopivan vaihteen päälle. Maastovarma Taavi tosiaan perjaatteessa on, mutta traktorin vastaantullessa kannattaa vähän varautua pakoyrityksiin. Muuten poni on hyvä peränpitäjä, joskin saattaa innostua lähtemään laukkapätkällä ohi.. :D
Ja nyt siihen ilouutiseen:
Taavi tulee kotiin ihan jäädäkseen lähipäivinä! ♥
Kysy, jos jäi kysyttävää!
 |
| Kyllä me sentään puomiluokassa aina pärjättiin! |
Vuoden 2014 keväällä poni meni todella huonoon kuntoon. Vanhan tallimme pölyinen ilma ja siitepöly loivat ponille nopeasti vakavan puhkurin, joka oli vähällä koitua hevosen kohtaloksi. Taavi hengitti hyvin raskaasti, ei syönyt ja hädin tuskin pysyi tolpillaan. Ruuna saatiin vielä lääkittyä keväästä yli, ja kesällä laidunkauden alettua ei ongelmia ollut. Syksyn tullessa ei tarvittu kuin yksi yö tallissa ja alamäki alkoi taas. Oli siis päivänselvää, että meillä ei poni talvesta selviäisi, ja kysäisimme Helenalta, josko poni pääsisi sinne ylläpitoon. Onneksi se sopikin hyvin, ja jo seuraavana päivänä kuskasimme Taavin Somerolle. Alkuun se majoitettiin ihan ulkokarsinaan, jossa sen kunto lähti nousemaan. Talven aikana yskiminen loppui, eikä poni päässyt missään kohtaa yhtä pahaan tilanteeseen kuin keväällä. Poni muutti Helenan toiselle tallille Kyröön vuodenvaihteen aikaan. Kesäleireillä se oli kuulemma todella suosittu ratsu ja halinalle.
 |
| Juuri Somerolle muuttaneena. |
Ratsastaessa poni on laiska, siis todella laiska! Se tekee kyllä kiltisti koulussa vaaditut asiat, mutta hitaasti. Osaamattomat kuskit se saa helposti tyytyväiseksi olemalla rauhallinen ja tottelemalla kiltisti, mutta taitavampi ratsastaja saa kyllä protestiksi pukkeja jos jotain oikeasti pitäisi tehdä. Taavi ei kyllä varsinaisesti pelkää mitään, mutta kun se keksii kivan kimmokkeen yrittää se usein häipyä paikalta tai lingota ratsastajan selästään. Tämä ei siis todellakaan ole jokapäiväistä, vaan ilmenee lähinnä silloin tällöin maastossa. Poni on ihan älyttömän ahne, ja olen sille opettanut mm. hyppäämään pystyyn käskystä, niin selästä kuin maastakäsinkin. Sitä en tiedä, kuinka hienosti poni tämän vuoden jälkeen sen osaa, kun ei ole yhtään palauteltu turvallisuussyistä mieleen.
Kouluratsastuksen parissa Dave on osaava, mutta jotta se viitsii tehdä jotain vaatii se kyllä ratsastajalta paitsi tarmoa, myös tasapainoa ja taitoa. Kun ponilta osaa vaatia, suorittaa se ihan kivasti, mutta ei se ilmaiseksi mitään anna. Esteiden puolella poni on herkkä kieltelemään, jollei laukkaa saa tarpeeksi etenemään. Lisäksi ruunalla on melko omalaatuiset hypyt, etenkin jos sitä vauhtia ei tarpeeksi ole. Kotona ollaan kuitenkin hypätty metriä niin satulalla kuin ilmankin, eli ponnua löytyy jos saa sopivan vaihteen päälle. Maastovarma Taavi tosiaan perjaatteessa on, mutta traktorin vastaantullessa kannattaa vähän varautua pakoyrityksiin. Muuten poni on hyvä peränpitäjä, joskin saattaa innostua lähtemään laukkapätkällä ohi.. :D
Ja nyt siihen ilouutiseen:
Taavi tulee kotiin ihan jäädäkseen lähipäivinä! ♥
 |
| Viime kesänä Repen leirillä Hovitallilla. |
Oo en malta ottaa et nään taas taavin:3
VastaaPoistaHahah samoin! :D
PoistaOoi taavii :'3 :'D
VastaaPoistaJa ihana video!
Hahah, pointsit videosta Rebelle! ♥
PoistaOn kyl mageen näköstä ku oot opettanut taavin nousee pystyyn? Ihan mielenkiinnosta et miten sä sen opetit ja oliko vaikeeta? yrittikse/yrittääkse koskaan muulloin nousta pystyyn kun annat käskyn? Waude, onko Taavi oikeesti tulossa kohta takasin? en voi edes kuvitella miten hienolta se susta tuntuu!
VastaaPoistaTaavi on aina ollut tosi perso herkuille, ja lisäksi aika herkkä kaikille liikkeille yms. joten ihan käden heilautuksella sen sai hyppäämään pystyyn jotenkuten. Sitten kun poni yhdisti herkun temppuun niin johan alkoi sujumaan! Ratsastaessa käytin ensin apuna maastakäsin avustajaa, joka pyysi tekemään liikkeen samalla kun tein itse saman selästä. Sekin alkoi pian sujua ilman avustajaa, eikä herkkuakaan enää tarvittu :'D Tosiaan avut kun ovat ohja ja pohje paikallaan, niin ei ole tullut tämä vuoden aikana yhtään kokeiltua ettei tee vahingossa sitä kellään. Välillä kun se esimerkiksi protestoi raippaa saattaa se pukin sijaan hypätä pystyyn, mutta normaalisti aika vähän. Peruutuksessa välillä tulee vähän sekaannuksia, mutta muuten oikeastaan ei. :) En silti kyllä opettaisi kovin monelle, enkä varmaan enää Taavillekaan ellen olisi opettanut jo.. Aika riskialtis temppu kuitenkin. :I Tosiaan, ensiviikon aikana pitäisi ponin tulla jotta ehtii leirillekin! On kyllä kiva saada kaveri kotiin, toivottavasti se nyt pärjäisi pihatossa! :)
Poista