Perjantaina päätin kokeilla Namulla toistamiseen kuolaimettomia. Ajatus toki oli laittaa satula, jotta pystyn paremmin komentamaan pöllöilevää tammaa, mutta sitten tajusin, etten tosiaankaan ole vaihtamassa shortseja pois jalasta :D Menin sitten ilman satulaa taas, mutta nyt selvittiinkin jo ilman pukkeja. Selkään nouseminen oli pienoinen operaatio, mutta ratsastaessa Namu tuntui vähän paremmalta kuin ensimmäisellä kerralla. Edelleen kääntyminen ja etenkin vasemmalle taipuminen olivat ongelmallisia, mutta nekin pienellä pyytämisellä onnistuivat ihan hyvin.
Lopuksi käytiin taas vähän kahlailemassa, ja kyllä tammalla on vaan joka kerta niin kivaa! Ihan mukava ero, kun ensimmäisillä kerroilla se ei suostunut menemään lähellekään koko juottopaikkaa.. :D
Hensua en viitsinyt kuuman päivän päätteeksi rasittaa edes sen vertaa, vaan laitoin sille vain suitset päähän, nappasin raipan mukaan ja hyppäsin selkään. Suuntasimme siis samaiselle kahluupaikalle, jonne Hensu on ihan maksimissaan suostunut jonkun kavion kastamaan. Se ei oikein ole innostunut ajatuksesta mennä sinne. Kehuin ponia aina kun se meni kohti lätäkköä, ja komensin raipalla kun se yritti väkisin kääntyä pois tai peruuttaa kuuntelematta minua. Toki aina välillä annoin sen ottaa etäisyyttäkin, ja lopputuloksena poni seisoi kaikki jalat vedessä! Ihan huippu lopputulos, täytyy jatkaa treeniä joku ilta!
Hensulla on hauska tapa tunkea turpa veden alle ja puhaltaa ilmaa sieraimistaan. Vaikka kuopimaan poni ei innostunut, niin se kyllä sukelteli ja paljonkin. Ja säässä ei ainakaan ollut valittamista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti