#185 Sänkkärillä!

30.9 olin Namun kanssa korkkaamassa sänkkärikauden. Meidän lähipeltomme on nyt kai yhtä lukuunottamatta puitu ja sänkipellot valtaan nyt minä (ja vähän veljeni myös..)! Vähän arvelutti lähteä Namun kanssa yksin suurelle ja aitaamattomalle pellolle ratsastamaan, vielä ilman martingaalia, mutta kyllä se kannatti! Meillä oli kivaa ja vaikkei hevonen kokoaikaa ollut ihan melkeinkään hallinnassa, niin tuolla se ei ole niin vakavaa kun missään ei ole muita. Olisihan sekin toki ihan kivaa, mutta niin kauan kun hevonen pysähtyy parin ympyrän jälkeen kaikki on hyvin! :D

Testissä ensimmäistä kertaa myös uudet saappaat!

Viime vuonnahan sänkkäri oli Namun mielestä tosi ahdistava paikka etenkin yksin, ja sieltä piti päästä äkkiä pois. Hevonen kuskaili minua aikalailla miten huvitti, ja jos joskus satuin onnistumaan pitämään sen paikallaan niin sitten oli suunta ylös. Jouduin usein jättämään leikin ihan kesken ja lähtemään turvallisempiin maisemiin, ja välillä jouduin kiskomaan kaikin voimin hevosen suusta saadakseni sen pysähtymään - välillä niinkin että Namulla oli suupielet auki. Siispä olikin nyt todella mukava huomata, että jotain olen tehnyt oikein. Edelleen sänkkärillä oli Namun mielestä vähän epäilyttävää, muttei sillä ollut mitään ajatusta kuskata minua sieltä heti alkukättelyssä pois. Ensin sillä oli aikalailla vauhtia ja pari kertaa se vähän keuli, muttei mitään verrattuna vuoden takaiseen. Olin niin onnellinen, kun tamma lopuksi ravasi ja laukkasi ympyrällä pitkin ohjin oikein nätisti yhtään kotiinpäin edes kiihdyttelemättä. Ihanaa, että sänkkäri on Namun silmissä muuttunut hauskaksi rallittelupaikaksi kamalan pikkutammoja syövän suon sijaan! :)