#176 Estetunti Taavilla

Lauantaina aamulla oli taas vaihteeksi edessä reissu Somerolle. Pakkasin hevosen tavarat mukaan ja siirryin laittamaan Taavia kuntoon. Kerrankin minä olin ajoissa, yleensä kun olen aina sen 5min myöhässä.. Taavin ratsuksi otin tosiaan Irinan yllytyksestä, mutta kyllä siihen vaikutti myös Namun edeltävän päivän rankka valmennus. Eikä ollut edes paha virhe ottaa ratsuksi juuri Taavia! Poni käveli kotona jopa traileriin löysällä narulla suoraan, mikä suorastaan hämmästytti niin minut kuin äidinkin. Tallilla ruuna pääsi tarhaan ihmettelemään maailman menoa ja minä sain kuluttaa kolme tuntia ennen tunnin alkamista viettäen laatuaikaa ihmisten kanssa. Ensimmäiseksi pääsi toki jakamaan päiväheiniä ulkona oleville hevosille. Hyvää harjoittelua tulevaa TET-viikkoa ajatellen.. ;)

© Irina

Anni, joka selkeästi oli ponia vähän kaipaillut, halusi kovasti päästä hakemaan ponia joten haimme sen sitten sisälle ihan ajoissa. Siitä alkoikin sitten taas sirkus, Taavi kun ei kerta kaikkiaan pysynyt pesarilla hetkeäkään aloillaan. Koko ajan oli joku kavio viuhtomassa tai poni pyrkimässä pystyyn.. Kummasti kuitenkin heti laski herran fiilikset, kun satula päätyi selkään.. Kyllä sitä silti sai taas koko ajan pitää raippaa kädessä omana turvanaan, ja kyllä taas olisi ponia tuntematonta voinut hirvittää. :D

Tunti oli taas vähän kauempana estetunnista, vaikka sellaista oikeastaan olin kovin toivonut. Toisaalta oli todella mukavaa, että sillä kerralla kun treenataan laukanvaihtoja (taas!) ja vastalaukkaa, on alla osaava kouluponi eikä sähläävä alta juokseva kakara. Poni oli melko kivasti liikkeessä alusta asti, mutta itse jäin vielä kaipaamaan vähän enemmän omaa aktiivisuutta ratsulta. Alkuverryttelyjen jälkeen treenattiin vastalaukkoja, joista vasen vastalaukka oli todella helppoa. Sen kuin nosti vastalaukan ja antoi mennä. Oikealle piti ratsastaa vähän enemmän, mutta sekin alkoi ihan hyvin sujua. Minä vain inhoan koulupiiperrystä, enkä estetunneilla ikinä jakaisi keskittyä sileän työskentelyyn. Niin tälläkin kertaa. Laukanvaihdot toki onnistuivat joka kerta (en varmaan muuten enää tunnustaisi ponikseni!) Vaihdot ovat kyllä minulle sellainen asia, että esteen päällä niiden on vain syytä vaihtua, muuten ei tule mistään mitään. Taavi teki siis kiltisti vaihdot, mutta paikat kavaletille tulivat joka kerta lähelle ja vaihdot olivat kaukana nopeaista ja ilmavista estevaihdoista. Kouluratsuni kun tarjosi hienoja kouluvaihtoja, eikä muuhun yhteistyöhön suostunut...

Hieno Hoppunen!

Lopulta kun päästiin hyppäämään, mentiin lyhyt rata pariin otteeseen muutaman yksittäisen hypyn jälkeen. Radalla oli neljä estettä, pysty jolla vaihtui laukka, linja joka oli sujuvat viisi askelta (en kyllä muista millä tultiin, viidellä tai kuudella varmaan) ja tässäkin laukanvaihto. Viimeiseksi vielä okseri puomeista, joista poni ei tykkää. Aina katsellut niitä, ja nytkin tulivat paikat juureen. Tälläkin esteellä vielä vaihto. Poni oli koko ajan ihan ok. Menossa, hyppäsi eikä edes harkinnut kieltelyä. Laukat vaihtuivat esteen päällä, tai jos kuski ei muistanut ratsastavansa Taavilla eikä Namulla, vasta esteen jälkeen kun muistin vaihtoa pyytää. Viimeisellä radalla sain lopultakin poniin sen menovaihteen päälle, joka sillä oli estekisoissa 22.11.2014. Sitten hyppäämisestä tulikin todella helppoa ja pari viimeistä hyppyä menivät ihan nappiin. Vähän tekisi mieli alkaa hypätä vielä Taavillakin pikkuluokkia!

Pakollinen Erppa!

Poni ei muuten olisi millään halunnut lähteä minun kanssani kotiin, mutta häipyessäni hakemaan liinaa tallusteli isäni kanssa ihan tyytyväisenä kyytiin.. Mitä tästä voimme päätellä? Poni ei ehkä kuitenkaan tykkää ajatuksesta, että joutuisi kisaamaan vielä kanssani! :D