sunnuntai 10. toukokuuta 2015

#57 Tuoli-istunta

Huoooh, juuri kun viime postauksessa sain huomata päässeeni aikalailla tuoli-istunnastani yli, sai torstain videon katsominen kyllä taas epätoivon partaalle. Miten? Miten voin istua noin?! Minulla on estesatula, joo, ja se työntää tuohon suuntaan. Minulla on myös pitkät jalustimet, joka edesauttaa tuossa satulassa tuota istuntaa. Mutta siltikin. Miten!



Torstain ratsastuksen ideana oli siis mennä koulua ilman mitään apuvärkkejä, kuvata alusta ja lopusta videota (kuvakulman vaihtuessa vaihtuu myös ratsastuksen alku loppuun) ja tässä perjaatteessa onnistuinkin. Harmi vain että parhaiten se hevonen toimi siinä välissä.



Alkuun Namu oli jopa yllättävän malttavainen itsekseen, ja käynnissä ja vasemmassa laukassa tuli todella kivoja pätkiä. Etenkin vasen laukka. Se oli niin siistiä pitkästä aikaa! Oma vinouteni edesauttaa hirveästi tuota laukkaa, mutta haittaa sitten taas oikeaan kierrokseen, tai niin ainakin olen tässä päätellyt viime aikaisten ratsastelujen perusteella. Siinä kun oikea laukka on parempi kuin olen saattanut toivoakaan, on vasen laukka ihan järkyttävää. Tälle toispuoleisuudelle pitää saada loppu pian tai tulen hulluksi!


Namu harjoitteli kisanumeron pitämistä, ja laittamisen jälkeen se ei kamala ollutkaan :)

Kuvausten välissä Namu oli kiva. Se oli joka askellajissa ok, edelleen käynnissä ja vasemmassa laukassa parhaimmillaan. Ihan niin hyvä se ei kuitenkaan ollut kuin edellisellä kerralla. Lopuksi alkoi kenties molemmilta vähän loppua kärsivällisyys, mikä johti taas tuohon jännittämiseen. Lopussa kaikki askellajit nimittäin menivät taas huonommin. Koskakohan opin lopettamaan ajoissa?


2 kommenttia:

  1. Mun mielestä toi ei näytä yhtään niin pahalta kun annat ymmärtää. Ihan alkuun en edes huomannut mitään tuoli istuntaa. Ja vaikka Namu aika paljon vastustaakin kättä, niin tossa lopussahan tuli tosi hyviä pätkiä! Ne kun saat yhdistettyä siihen miten rauhallinen se oli aluksi niin hyvä tulee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan tuo varmaan tuntuu vaan itsestä suurelta asialta, kun tuota vastaan on nyt kuitenkin tapeltu... kolme vuotta? Ja sehän tulikin vasta jossain kohtaa ratsastusta, mutta raivostuttavaa se silti on :D Ja niinpä, Namu on kuitenkin hirmu miellyttämisenhaluinen, joten sen kanssa on sinänsä kiva tehdä töitä. Ainakin se yrittää jotain. Ehkä se tästä taas kun jaksaa alkaa treenata tuotakin puolta kunnolla. :P

      Poista